Verkkouutiset

Sisältö
Index
Pikauutiset
Pääkirjoitus
Politiikka
Talous
Ulkomaat
Kotimaa
Kolumnit
Ajassa
Ajanviete
Päivän sää
TV-ohjelmat
Arkisto
-------------

Viikon äänestys







Kannabista kokeillut 45 miljoonaa eurooppalaista



Joka viides eurooppalainen eli 45 miljoonaa ihmistä on kokeillut kannabista ainakin kerran ja noin 15 miljoonaa eurooppalaista viime vuonna.


Euroopan huumausaineiden ja niiden väärinkäytön seurantakeskuksen vuosiraportin mukaan kokeilijoiden arvioitu määrä on kasvanut viidellä miljoonalla vuoteen 1998 verrattuna.

Suomessa kannabista on kokeillut noin 350 000 henkilöä, kun vuonna 1997 kokeilijoita oli noin 100 000 henkilöä.

Huumausaineiden ongelmakäyttäjiä arvioidaan EU:ssa olevan noin 1,0-1,5 miljoonaa. Ongelmakäytöllä tarkoitetaan opiaattien, kokaiinin ja/tai amfetamiinien suonensisäistä tai pitkäaikaista käyttöä.

Suomessa arviot ongelmakäytöstä perustuvat amfetamiinien ja opiaattien käyttäjien määrään, joka on 11 000-16 000 henkilöä. Suomessa arvioidaan olevan noin 30 000 ihmistä, jotka käyttävät huumeita jossain määrin säännöllisesti.

Suomessa huumeiden kokeilu ja käyttö on muuhun EU:hun verrattuna vähäistä. Suomi kuuluu kuitenkin Kreikan ja Ruotsin ohella maihin, joissa kokeilukäytön lisääntymisnopeus on suurinta. Suomen osalta tämä johtuu siitä, että vuosikymmenen alussa kokeilukäyttö oli vielä vähäistä ja rajoittui pääkaupunkiseudulle tai muihin suuriin kaupunkeihin.


Heroinistit kroonistumassa ja ikääntymässä

Huumehoitoon tulevista asiakkaista suurin ryhmä EU:ssa ovat opiaattien ongelmakäyttäjät. Suomessa amfetamiinien käyttäjät muodostavat hoitoon hakeutuneiden huumepotilaiden enemmistön ja myös kannabiksen vuoksi hoitoon hakeutuminen on poikkeuksellisen suurta.

Hoitoon tulevat asiakkaat ovat Euroopassa yleensä 20-30 -vuotiaita, mutta varsinkin heroiinin käyttäjäkunta on vanhenemassa ja kroonistumassa. Suomessa heroiinin vuoksi hoitoon hakeutuneiden suhteellinen osuus on ollut pieni, mutta määrä on kasvussa. Käyttäjät kuuluvat vielä pääosin ikäluokkaan 20-30 -vuotiaat.

Myös kannabiksen käytön vuoksi hoitoon hakeutuneet ovat muuhun käyttäjäkuntaan verrattuna nuoria. Laajamittaisemman huumeiden ongelmakäytön lyhyen keston vuoksi kroonistumisilmiötä ei ole vielä Suomessa nähtävissä.

Suomen osalta EU:n huumeraportti nostaa esiin sen, että Suomessa korvaushoitoa ei ole vielä saatavilla koko maan laajuisesti. Korvaushoito on yleistynyt EU:ssa viimeisen 30 vuoden aikana mutta hoito-ohjelmien laadunvarmistus, seuranta ja arviointi ovat useimmissa jäsenvaltioissa edelleen puutteellisia.

Suomessa korvaushoidon saatavuutta on pyritty parantamaan sosiaali- ja terveysministeriön uudella asetuksella kesällä 2000.


HIV-tartuntojen levinneisyys vakiintunut

Raportissa puututaan myös Suomen piikkihuumeiden käytöstä aiheutuneeseen HIV-epidemian kasvuun.

Useimmissa EU-maissa HIV-tartuntojen levinneisyys näyttää vakiintuneen 1990-luvun puolivälin jälkeen. Sitä ennen se oli laskenut jyrkästi, kun 1980-luvulla suonensisäisesti huumeita käyttävien joukossa levinnyt ensimmäinen suuri epidemia oli ohitettu.

Alustavien vuoden 2000 tietojen perusteella piikkihuumeista johtuvien HIV-tartuntojen määrän kasvuvauhti näyttää hidastuneen myös Suomessa.

Matalan kynnyksen palveluja on Suomessa tarjolla muita EU-maita vähemmän. Tilanne on kuitenkin raportin perusaineiston kokoamisen jälkeen muuttunut niin, että monissa huumeongelman eteen joutuneissa kaupungeissa on kehitetty nopeasti matalan kynnyksen terveysneuvontapisteitä ruiskuhuumeiden käyttäjille. Terveysneuvontapisteissä vaihdetaan myös käytettyjä neuloja ja ruiskuja puhtaisiin.


Sekakäyttö ongelma Suomessa

Suomen kannalta merkittävää on raportissa esitetty arvio, jonka mukaan huumeiden käyttöön viikonloppuna tai ajanvietemielessä liittyy entistä useammin laittomien huumeiden ja laillisten päihteiden, kuten alkoholin ja rauhoittavien aineiden sekakäyttö.

Raportista kuvastuu entistä suurempi huolestuneisuus huumeiden runsaasta sekakäytöstä erityisesti ekstaasin käyttäjien keskuudessa ja "rave-kulttuureissa". Suomen tilastoissa sekakäyttö ilmenee esimerkkisi siinä, että huumeiden vuoksi hoitoon hakeutuneista lähes kaksi kolmesta ilmoittaa käyttävänsä vähintään kolmea eri ainetta.

Raportin mukaan huumeita käyttävien naisten on miehiä vaikeampi saada tarpeidensa mukaista hoitoa. Naiset pelkäävät, että heidät leimataan kelvottomiksi äideiksi tai lapset otetaan huostaan, jos he menevät mukaan huumehoito-ohjelmiin.

Raportissa vaaditaankin lisää naisten erityisongelmiin ja tarpeisiin sovitettuja toimia. Eri maissa on erityisohjelmia nuorille naisille, raskaana oleville naisille, prostituoiduille, naisvangeille sekä huumeita käyttäville äideille ja heidän lapsilleen. Suomessa vastaavia ohjelmia on toistaiseksi suunnattu vain viimeksi mainitulle ryhmälle.


Huumerikoksiin liittyvät pidätykset lisääntyneet

Raportti arvioi kaikkiin huumausainerikoksiin liittyvien pidätysten määrän lisääntyneen Euroopassa huomattavasti vuoden 1994 jälkeen. Pidätykset ovat lisääntyneet eniten Suomessa, Kreikassa, Espanjassa, Portugalissa, Alankomaissa. Eniten takavarikoidaan kannabistuotteita.

Rangaistavuuden poistaminen huumeiden käytöltä on yleistymässä. Euroopassa aletaan olla yhtä mieltä siitä, että huumeiden käyttäjiä ei pitäisi vangita riippuvuutensa vuoksi, ja lain suomia vaihtoehtoja käytetään yhä enemmän.

Sen sijaan kaikissa jäsenmaissa huumausaineiden myyminen tai omaisuusrikokset oman käytön rahoittamiseksi luokitellaan vakaviksi rikoksiksi olosuhteista riippumatta. Raportissa Suomi mainitaan yhtenä maana, jossa on kiinnitetty huomiota huumevankien integroimiseen takaisin yhteiskuntaan.

Raportin mukaan kansalliset huumausainepolitiikat ovat muuttumassa lähestymistavoiltaan aiempaa tasapainoisemmiksi, ja kysynnän vähentämistä suhteessa tarjonnan vähentämiseen pidetään yhä tärkeämpänä. Myös Suomessa valtioneuvoston tuore periaatepäätös huumausainepolitiikan tehostamisesta korostaa huumausaineiden kysynnän, tarjonnan ja haittojen tasapainoista vähentämistä.

IKK
13.10.2000


Kotimaa -sivulle