Verkkouutiset

Sisältö
Index
Pikauutiset
Pääkirjoitus
Politiikka
Talous
Ulkomaat
Kotimaa
Kolumnit
Ajassa
Ajanviete
Päivän sää
TV-ohjelmat
Arkisto
-------------

Viikon äänestys







Hammashoidon onnistuminen riippuu kunnasta



Isoissa kaupungeissa ei ole vielä tarkkoja arvioita siitä, miten kunnallisen hammashoidon laajentuminen voisi käytännössä toteutumaa. Selvää on, että ilman uusia hammashoidon virkoja ja tiloja hallituksen ajama uudistus lisää jonoja ja laskee kunnan koko hammashoidon tasoa.


Oulussa, Tampereella, Espoossa ja Turussa hermostuttiin yhtälailla hallituksen hammashoidon laajentamisesityksen tiukkaan aikatauluun.

Suurissa kaupungeissa toivottiin, että huhtikuisen voimaanastumisen sijaan kunnille olisi annettu vuosi aikaan järjestää hammashoidon uudistus käytännössä.

- Tiukille menee, eihän kaupungeissa ole noin nopeaan muutostahtiin varauduttu ollenkaan. Pahimmillaan uudistuksen alkuvaiheessa joudutaan karsimaan myös nyt hyvin hoidettujen nuorten ikäluokkien hoidosta, parahtaa ensituntumat Oulun ylihammaslääkäri Leena Niskanen.

Kokonaisuudessaan hallituksen pyrkimys tarjota kunnallinen hammashoito kaikille vuonna 1946 ja sen jälkeen syntyneille lisää hammashoidon asiakasmäärää ja kustannustaakkaa eri tavalla kunnasta riippuen.

Ratkaisevaa on kunnan nykyisen hammashoidon käytännön ikäluokkarajaukset, väestöpohja ja julkisen hammashoidon käyttöaste.

Oulussa muutos koetaan vaikeaksi toteuttaa, sillä hammashoidossa on tällä hetkellä jo kuuden kuukauden jonot ja nykylain mukaisista 0-45 -vuotiaista kuntalaisista vain alle 34 -vuotiaille pystytään tarjoamaan järjestelmällinen hammashoito.

- Täytyy toivoa, että kaupunki pystyy jakamaan resursseja niin, että pystymme huhtikuusta antamaan muutakin hoitoa akuuteissa särkytiloissa ja päivystyksessä.

- Arviolta 12 000 uutta asiakasta pystytään jotakuinkin ottamaan vastaan, jos rahaa riittää uusien tilojen rakentamiseen ja vähintäänkin 8-10 uuden hammaslääkärin ja hoitajan viran perustamiseen, jatkaa Niskanen.


Tampereella vain 6 000 lisäasiakasta

Tampereella uusien ikäluokkien tuleminen kunnallisen hammashoidon piiriin pystyttäneen hoitamaan niin, että hammashoidon taso pysyy kohtuullisena.

Ylihammaslääkäri Erkki Lehtomäen mukaan hoidon tason pitäminen nykyisellään edellyttää seitsemän uuden hammaslääkärin ja seitsemän uuden hammashoitajan palkkaamista.

- Uudistus tuonee meille 5 600 lisäasiakasta. Hoidon taso pysynee kohtuullisena: meidän ei tarvitsisi edes rakentaa uusia tiloja, Lehtomäki sanoo.

Lehtomäki ei suoralta kädeltä pelkää hammashoidon jonojen kasvavan Tampereella nykyisestä kolmesta kuukaudesta massiivisesti.

Huhtikuista uudistusta suurempia vaikeuksia Tampere pelkää kuitenkin vuodeksi 2002 suunnitellusta hammashoidon kattavuuden jatkolaajentamisesta. Muutoksen kustannukset jäänevät Tampereella reiluun 4 miljoonaan markkaan.


Turussa taso pysynee siedettävänä

Samalla kustannustasolla pystynee myös Turku hoitamaan siedettävästi arviolta 10 000 uutta potilasta.

- Maksimissaan tulee 5-6 miljoonan markan kustannukset. Enemmänkin ehkä on kyse siitä, miten yksityinen ja julkinen saadaan toimimaan tämänkin taakan alla yhteistyössä, sanoo Turun johtava ylihammaslääkäri Annukka Eriksson.

- Suurten kaupunkien tilannetta olisi paikallaan helpottaa sillä, että Kansaneläkelaitos korottaisi samalla yksityisen hoidon korvaustasoa.

- Kokonaisuudessaan pelkään kuitenkin enemmänkin alkuvaiheen rynnistystä ja jonojen kasvamista nykyisestä kahdesta kuukaudesta kuin julkisen hoidon tason laskua, Eriksson jatkaa.


Espoossa pelätään työvoimapulaa

Espoossa hammashoidon laajentamisen pelätään aiheuttavan ongelmia jo työvoiman saamisessa. Espoon laskelmien mukaan kaupungin palvelukseen tarvittaisiin peräti 15 uutta hammaslääkäri-hoitaja -paria, jolloin uudistuksen kokonaiskustannusarvio liikkuu 10 miljoonassa markassa.

- Enimmillään uudistus tuo meille yhteensä 20 000-25 000 uutta asiakasta. Todella suuresta muutoksesta tässä puhutaan, ja hammashoito nousee pakostakin kaupungin terveydenhuollon keskeisimmäksi painopistealueeksi, summaa Espoon keskustan alueen ylihammaslääkäri Pentti Rajamäki.

Suurissa kaupungeissa ei kuitenkaan kiistetä, etteikö kunnallisen hammashoidon asiakaspohjan laajentaminen ole tarpeen kansanterveyden kannalta.

- Ihan paikallaan se on, kun ajattelee suun sairauksien osuutta vanhenevan väestön muissakin sairauksissa tai yleisterveydessä, Rajamäki jatkaa.

STT-IA
13.10.2000


Kotimaa -sivulle