Hammashoidon onnistuminen riippuu kunnasta
Isoissa kaupungeissa ei ole vielä tarkkoja arvioita siitä, miten kunnallisen hammashoidon laajentuminen voisi käytännössä toteutumaa. Selvää on, että ilman uusia hammashoidon virkoja ja tiloja hallituksen ajama uudistus lisää jonoja ja laskee kunnan koko hammashoidon tasoa.
Oulussa, Tampereella, Espoossa ja Turussa hermostuttiin yhtälailla hallituksen hammashoidon laajentamisesityksen tiukkaan aikatauluun.
Suurissa kaupungeissa toivottiin, että
huhtikuisen voimaanastumisen sijaan kunnille olisi annettu vuosi
aikaan järjestää hammashoidon uudistus käytännössä.
- Tiukille menee, eihän kaupungeissa ole noin nopeaan
muutostahtiin varauduttu ollenkaan. Pahimmillaan uudistuksen
alkuvaiheessa joudutaan karsimaan myös nyt hyvin hoidettujen
nuorten ikäluokkien hoidosta, parahtaa ensituntumat Oulun
ylihammaslääkäri Leena Niskanen.
Kokonaisuudessaan hallituksen pyrkimys tarjota kunnallinen
hammashoito kaikille vuonna 1946 ja sen jälkeen syntyneille
lisää hammashoidon asiakasmäärää ja kustannustaakkaa eri
tavalla kunnasta riippuen.
Ratkaisevaa on kunnan nykyisen hammashoidon käytännön
ikäluokkarajaukset, väestöpohja ja julkisen hammashoidon
käyttöaste.
Oulussa muutos koetaan vaikeaksi toteuttaa, sillä
hammashoidossa on tällä hetkellä jo kuuden kuukauden jonot ja
nykylain mukaisista 0-45 -vuotiaista kuntalaisista vain alle 34
-vuotiaille pystytään tarjoamaan järjestelmällinen
hammashoito.
- Täytyy toivoa, että kaupunki pystyy jakamaan resursseja
niin, että pystymme huhtikuusta antamaan muutakin hoitoa
akuuteissa särkytiloissa ja päivystyksessä.
- Arviolta 12 000
uutta asiakasta pystytään jotakuinkin ottamaan vastaan, jos
rahaa riittää uusien tilojen rakentamiseen ja vähintäänkin 8-10
uuden hammaslääkärin ja hoitajan viran perustamiseen, jatkaa
Niskanen.
Tampereella vain 6 000 lisäasiakasta
Tampereella uusien ikäluokkien tuleminen kunnallisen
hammashoidon piiriin pystyttäneen hoitamaan niin, että
hammashoidon taso pysyy kohtuullisena.
Ylihammaslääkäri Erkki Lehtomäen mukaan hoidon tason pitäminen nykyisellään edellyttää seitsemän uuden hammaslääkärin ja seitsemän
uuden hammashoitajan palkkaamista.
- Uudistus tuonee meille 5 600 lisäasiakasta. Hoidon taso
pysynee kohtuullisena: meidän ei tarvitsisi edes rakentaa uusia
tiloja, Lehtomäki sanoo.
Lehtomäki ei suoralta kädeltä pelkää hammashoidon jonojen
kasvavan Tampereella nykyisestä kolmesta kuukaudesta
massiivisesti.
Huhtikuista uudistusta suurempia vaikeuksia
Tampere pelkää kuitenkin vuodeksi 2002 suunnitellusta
hammashoidon kattavuuden jatkolaajentamisesta.
Muutoksen kustannukset jäänevät Tampereella reiluun 4
miljoonaan markkaan.
Turussa taso pysynee siedettävänä
Samalla kustannustasolla pystynee myös Turku hoitamaan
siedettävästi arviolta 10 000 uutta potilasta.
- Maksimissaan tulee 5-6 miljoonan markan kustannukset.
Enemmänkin ehkä on kyse siitä, miten yksityinen ja julkinen
saadaan toimimaan tämänkin taakan alla yhteistyössä, sanoo
Turun johtava ylihammaslääkäri Annukka Eriksson.
- Suurten kaupunkien tilannetta olisi paikallaan helpottaa sillä,
että Kansaneläkelaitos korottaisi samalla yksityisen hoidon
korvaustasoa.
- Kokonaisuudessaan pelkään kuitenkin enemmänkin alkuvaiheen
rynnistystä ja jonojen kasvamista nykyisestä kahdesta
kuukaudesta kuin julkisen hoidon tason laskua, Eriksson jatkaa.
Espoossa pelätään työvoimapulaa
Espoossa hammashoidon laajentamisen pelätään aiheuttavan
ongelmia jo työvoiman saamisessa. Espoon laskelmien mukaan
kaupungin palvelukseen tarvittaisiin peräti 15 uutta
hammaslääkäri-hoitaja -paria, jolloin uudistuksen
kokonaiskustannusarvio liikkuu 10 miljoonassa markassa.
- Enimmillään uudistus tuo meille yhteensä 20 000-25 000
uutta asiakasta. Todella suuresta muutoksesta tässä
puhutaan, ja hammashoito nousee pakostakin kaupungin
terveydenhuollon keskeisimmäksi painopistealueeksi, summaa
Espoon keskustan alueen ylihammaslääkäri Pentti Rajamäki.
Suurissa kaupungeissa ei kuitenkaan kiistetä, etteikö
kunnallisen hammashoidon asiakaspohjan laajentaminen ole
tarpeen kansanterveyden kannalta.
- Ihan paikallaan se on, kun ajattelee suun sairauksien osuutta
vanhenevan väestön muissakin sairauksissa tai
yleisterveydessä, Rajamäki jatkaa.
STT-IA
13.10.2000
Kotimaa -sivulle
|