Talojen radontiivistys laiminlyödään yhä usein
Ympäristöterveyden tutkimuksessa riittää työtä
Vain harvoissa kunnissa taloihin vaaditaan radontiivistettyä perustusta, vaikka ilman radontorjuntaa eteläisessä Suomessa jopa yli puolessa uusista pientaloista radonpitoisuus ylittää sallitun enimmäisarvon.
Laboratorionjohtaja Hannu Arvela Säteilyturvakeskuksesta ei
pidä radontiiviin perustuksen kustannuksia hyötyyn verrattuna
suurina, koska tällainen perustus toimii samalla myös
laadukkaana kosteuserityksenä. Kustannusero tavalliseen
kosteuseristykseen on pieni.
Radonputkistoa voidaan käyttää myös lattialaatan
rakennusaikaiseen kuivatukseen. Kuivatus tuo säästöjä
rakentajalle ja varmistaa, ettei liian kiireesti käyttöön otettu
lattialaatta aiheuta kosteusongelmia.
Koneellisella tulo- ja poistoilmanvaihdolla voidaan alentaa
radonpitoisuutta, mutta pelkkä koneellinen poistoilmanvaihto
sen sijaan saattaa kasvattaa radonpitoisuutta. Sen vuoksi sitä
ei suositellakaan käytettäväksi esimerkiksi sora-alueilla, joilla
radonvuodot ovat suurimpia.
Kalikivirusseuranta voidaan jo aloittaa
Juomaveden turvallisuudessa otetaan uusi edistysaskel, kun
muutamissa vesilaitoksissa ollaan aloittamassa järjestelmällinen
kalikivirusseuranta.
Tähän asti juomaveden laadun valvontaan ei ole kuulunut
mitään virustestausta, eikä siihen ole ollut menetelmiäkään,
sanoo professori Carl-Henrik von Bonsdorff Helsingin
yliopistosta.
Näin juomaveden virusperäiset epidemiat ovatkin jääneet aivan
viime vuosiin saakka tilastoissa selvittämättömien joukkoon.
- Kun juomavesien virusepidemioita tutkittiin tarkemmin
ympäristöterveyden tutkimusohjelman yhteydessä, nousivat
kalikivirukset niiden joukossa ylivertaisiksi epidemioiden
aiheuttajiksi, sanoo von Bonsdorff.
Vuosien 1998-99 aikana tutkituista kaikkiaan 15
vesiepidemiasta peräti 11:ssä syypääksi osoittautui kalikivirus.
Kahdessa suurimmassa epidemiassa sairastui yli 5 000 ihmistä.
Toistaiseksi kalikiviruksen tunnistus onnistuu vain
geenimonistusmenetelmällä. Menetelmiä kuitenkin kehitetään,
ja von Bonsdorff uskoo, että jo lähitulevaisuudessa toistaiseksi
vielä kalliit määritykset pystytään tekemään halvemmalla.
Myös tulevaisuuden riskeihin varauduttava
- Yksittäisiä kemikaaleja ei enää nähdä kovin suurina
ympäristöriskeinä, vaan suuremmiksi ongelmiksi ovat
palaamassa jo melkein unohdetut mikrobit, sanoo
tutkimusohjelman vastaava johtaja, professori Jouko Tuomisto.
Esimerkiksi juuri kalikivirusepidemiat ovat olleet hänen
mukaansa viime vuosina hämmästyttävän yleisiä.
Sisäilman homeiden ja mykobakteerien vaikutuksia ja
merkitystä on Tuomiston mukaan alettu vasta vähitellen
ymmärtää.
Toinen viime vuosina yllättävän tärkeäksi tullut alue ovat
kaupunki-ilman epäpuhtauksien terveysvaikutukset, vaikka
välillä luultiin ilmansaasteiden terveyshaittojen olevan
parantuneen tekniikan ansiosta jo lähes historiaa.
Tätä nykyä Euroopassa kuolee WHO:n arvioiden mukaan
ilmansaasteiden vuoksi noin 100 000 ihmistä vuodessa.
Yllättävänä Tuomisto pitää sitä, että suurin osa näistä
kuolemista näyttäisi olevan sydänperäisiä.
Myös tulevaisuuden riskeihin on Tuomiston mielestä
varauduttava. Tutkimusta kaivataan mm. siitä, tuoko EU meille
lisää riskejä vai vähentääkö yhteinen kontrolli niitä. Myös
Itä-Euroopan integroitumisen vaikutukset ympäristöriskeihin
olisi selvitettävä.
STT-IKK
12.5.2000
Kotimaa -sivulle
|