Puolan ulkopolitiikan kulmakivinä EU, NATO ja idänsuhteet
Puolan ulkopolitiikan kulmakiviä ovat EU-jäsenyyden lisäksi menestyminen sotilasliitto NATO:ssa sekä idänsuhteet, kertoi pääministeri Jerzy Buzekin ulkopoliittinen neuvonantaja Marek Nowakowski suomalaisille toimittajille Varsovassa.Kuten kaikki muutkin puolalaiset virkamiehet ja poliitikot Nowakowskikin tähdensi, että EU-jäsenyydelle pitäisi vihdoin saada selkeä päivämäärä. Hän kehottikin kaikkien EU-maiden johtoa päättämään asiasta pikaisesti.
Puola on asettanut tavoitteekseen olla unionin jäsen 1. tammikuuta 2003, mutta EU-piireissä tätä pidetään yleisesti liian aikaisena ajankohtana.
- Ulkopolitiikkamme kannalta EU-jäsenyys on tärkeää, mutta yhtä tärkeää on saavuttaa tietty laadullinen taso sotilasliitto NATO:ssa, hän korosti.
Puolalaisten turvallisuuspolitiikan asiantuntijoiden mukaan Puolaa voidaan pitää eräänlaisena kokeena NATO:n laajentumiselle. Jos Puola menestyy sen jäsenenä, on NATO:n helpompi laajentua tulevaisuudessa.
- Liittymisen jälkeinen menestys avaa NATO:n ovet lisälaajentumiselle, ennusti Nowakowski.
Hänen mukaansa Puola näkisi mieluiten, että Baltian maat ja Slovakia olisivat ensimmäisinä vuorossa, kun NATO seuraavan kerran laajentuu.
NATO:n jäsenyys nähdään Puolassa ensisijaisesti turvallisuuskysymyksenä. Puola halusi turvatakuut ja NATO:n jäsenyys oli tehokkain tapa saada ne. Turvallisuuskysymysten lisäksi jäsenyyteen vaikutti myös halu päästä asenteiden tasolla pois itäryhmästä ja liittyä läntisiin rakenteisiin, arvioitiin ulkoministeriön Euroopan turvallisuuspolitiikan osastolta.
Idänsuhteet
Idänsuhteita Nowakowski pitää tärkeinä ei pelkästään Puolalle, vaan koko Euroopalle.
- Uskomme vahvasti, että Ukraina ja entiset neuvostotasavallat ovat merkittävässä asemassa rakennettaessa tulevaa Eurooppaa, hän tähdensi.
Nowakowski näkee näiden maiden kohdalla kaksi vaihtoehtoista kehitysmallia: joko ne pyrkivät kohti länsimaista demokratiaa ja markkinataloutta tai sitten ne jäävät eräänlaiseksi mustaksi aukoksi luomaan epävakautta Eurooppaan.
- Valitettavasti Valko-Venäjän nykytilanne on sellainen, että sitä voidaan pitää jopa tuollaisena mustana aukkona, hän sanoi.
Demokraattinen järjestelmä on heikko, oikeusvaltion periaatteita ei ole toteutettu eikä taloudellisia uudistuksia ole pantu alulle. Tästä syystä Puola seuraa tilannetta jossain määrin huolestuneena.
Valko-Venäjän presidentti Aleksandr Lukashenko on vallinnut maata itsevaltiaan ottein jo vuosia, ja hän on ajanut innokkaasti Venäjän ja Valko-Venäjän läheisempää yhteistyötä. Maat allekirjoittivatkin aiemmin tänä vuonna valtiosopimuksen, joka vie yhteistyön valtioliiton tasolle.
Nowakowskin mielestä päätös valtiosopimuksesta on tehty kuitenkin pienen poliittisen eliitin piirissä, eikä sillä ole kansan tukea. Puola kohteleekin Valko-Venäjää edelleen itsenäisenä valtiona.
Putin mahdollisuus Venäjälle
Nowakowski näkee Vladimir Putinin nousun Venäjän uudeksi presidentiksi oivana mahdollisuutena kiihdyttää uudistuksia maassa ja palauttaa sen asema kansainvälisellä kentällä.
Venäjän tulevaisuus riippuu kuitenkin paljon sitä, minkälaisia avustajia ja henkilökuntaa Putin itselleen valitsee. Hän voi valita liittolaisensa kahdesta ryhmästä, jotka ovat antaneet hänelle tukensa.
Toiseen ryhmään kuuluvat nuoret ja koulutetut uudistusmieliset ja toiseen henkilöt, joiden menneisyyttä leimaa joko armeija tai turvallisuuspalvelu.
Venäjällä uskotaan, että se voi palauttaa alueellisen voima-asemansa joko uhkailemalla Eurooppaa ydinaseillaan tai kehittämällä talouttaan ja liittymällä sitä kautta vahvasti Eurooppaan, Nowakowski sanoi. Puolassa seurataankin tarkasti kumman linjan Putinin Venäjä valitsee.
STT-IKK
12.5.2000
