Poliisi: Rikollinen moottoripyöräjengi tarjoaa statuksen
Poliisin rikolliseksi luokittelemia moottoripyöräjengejä on Suomessa kymmenkunta ja niissä on aktiivisesti mukana noin 150 ihmistä. Ensimmäinen näistä moottoripyöräjengeistä aloitti Suomessa 1980-luvun lopulla.
Keskusrikospoliisin ylikomisarion Thomas Elfgrenin mielestä
jengit rakentavat tietoisesti itselleen myönteistä imagoa, jonka
tarkoituksena on peittää jengien todellinen luonne.
- Samaan aikaan kun ne julistavat villeyttä ja vapautta, heidän
oma sisäinen normistonsa on huomattavan tiukka. Tässä näkyy
hyvin se, että he julistavat yhtä, mutta oikeasti onkin kyse
jostain aivan muusta eli lähinnä rikosten tekemisestä, Elfgren
sanoo.
Jengiläisten taustat vaihtelevat. Osalla on rikollinen tausta
ennen jengiin liittymistä. Elfgren toteaa, että teot vaihtelevat
pikkurikoksista jopa tappoihin.
Rikollisten moottoripyöräjengien jäsenet kutsuvat itseään
outlawseiksi eli lainsuojattomiksi. He suhtautuvat yhteiskunnan
normeihin pääsääntöisesti kielteisesti, joten normien vastaisuus
on olennainen osa heidän toimintaansa.
Rikollisissa moottoripyöräjengeissä on jäseniä, jotka tekevät
tiettäväksi sen, että he kuuluvat 1% -liikkeeseen eli yhteen
prosenttiin ihmisistä, joita yhteiskunnan normit eivät sido.
Poliisin rikollisiksi luokittelemiin moottoripyöräjengeihin ei pidä
sekoittaa tavallisia moottoripyöräharrastajien kerhoja, joita on
kuitenkin suuri enemmistö.
Imagoa kirkastetaan
- Rikolliset moottoripyöräjengit antavat kuvaa, että poliisi on
hysteerinen ja vainoharhainen, ja he ovat kaikkien hyvien
asioiden puolestapuhuja. He käyvät messuilla ja muissa
tilaisuuksissa, Elfgren sanoo.
Elfgren uskoo, että kyseessä on tietoinen imagonrakentaminen,
joka on ulkomaisten kattojärjestöjen ohjeistamaa ja opettamaa
käyttäytymistä.
Jotkut julkkiksetkin pitävät kunnia-asianaan tuntea
moottoripyöräjengiläisiä ja käydä heidän tilaisuuksissaan. He
hakevat ehkä omalle itsetunnolleen jonkinlaista kohotusta,
Elfgren arvelee.
Imagonrakennus on ollut viime aikoina vaikeuksissa, sillä
jengien rikollinen toiminta ja keskinäiset väkivaltaisuudet ovat
olleet esillä ja moni on saanut koviakin tuomioita.
Kovat jätkät
Jengeihin halutaan siksi, että ne edustavat samankaltaista
ajattelutapaa kuin itsellä on tai siksi, että ne tarjoavat
statuksen, jota ei muuten saisi.
Kuten tavallisetkin
moottoripyöräkerhot, myös jengit antavat jäsenilleen ulkoisen
tunnuksen eli liivit, joista he ovat ylpeitä. Pyrkijöitä on
enemmän kuin jengeihin otetaan.
- Jengit ratsastavat maineella, että ne ovat kovia. Monille
jengiläisille on aivan yhdentekevää, onko poliisi heidän
perässään vai ei. Kun he ovat tekemässä rikosta, he ovat koko
ajan mielessään tekemässä täydellistä rikosta, josta ei jää
kiinni, Elfgren sanoo.
Suomessa moottoripyöräjengiläiset ovat useimmiten
20-30-vuotiaita. Joillakin jäsenillä ei ole virallisesti tuloja sen
paremmin kuin osoitettakaan.
Monet lähtevät jengeistä väsyttyään siihen elämään tai
löydettyään naisen, joka vetää heidät pois. Osa myös
erotetaan. Jotkut taas ovat aatteen ihmisiä, jotka elävät koko
ikänsä samalla tavalla.
STT-IA
12.5.2000
Kotimaa -sivulle
|