Verkkouutiset

Sisältö
Index
Pikauutiset
Pääkirjoitus
Politiikka
Talous
Ulkomaat
Kotimaa
Kolumnit
Ajassa
Ajanviete
Päivän sää
TV-ohjelmat
Arkisto
-------------

Viikon äänestys







Entinen presidentti huolissaan YK:n asemasta

Koivisto jatkoi Kosovo-operaation arvostelua



Presidentti Mauno Koivisto arvosteli jälleen keskiviikkona voimakkaasti tapaa, jolla länsimaat ryhtyivät ratkaisemaan Kosovon kriisiä NATO-vetoisen operaation avulla.


Koivisto sanoi odottavansa kansainvälisen oikeuden tuntijoilta ja tutkijoilta tähänastista selkeämpiä kannanottoja tapahtuneeseen.

Hän haluaisi vastauksia siihen, oliko Kosovon tapauksessa kysymys sodasta vai ei ja noudatettiinko siinä voimassa olevia sopimuksia ja säännöksiä "vai elettiinkö jonkin syntymässä olevan uuden järjestyksen mukaan ja minkälainen se mahdollisesti olisi".

Eläkkeellä oleva presidentti esiintyi eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan avoimessa keskustelutilaisuudessa. Koivisto oli huolissaan YK:n asemasta, jonka peruskirjan pykälät eivät hänen mielestään selvästikään ole enää voimassa. Hän epäili, että kehitys voi johtaa myös aserajoitussopimusten purkautumiseen vähitellen.

Koiviston mielestä kansainvälisten suhteiden uusi malli ei voi olla ns. Clinton-doktriini, jolla Yhdysvallat on perustellut omaa toimintalinjaansa.

Hän toi kuulijoittensa ihmeteltäväksi kopion entisen NATO-komentajan Wesley Clarkin lehtihaastattelusta, joka Koiviston mielestä voidaan tulkita niin, että "tästä lähtien NATO tekee mitä hyvänsä läntisten arvojen puolustamiseksi".

Koivisto korosti, että Euroopassa on pyrittävä hallitsemaan maanosaa uhkaavia kriisejä omin voimin tehokkaammin, kuin tähän asti on tapahtunut.

Tapaa, jolla Balkanin perinteisesti vaikeita kansallisuussuhteita on alettu panna uuteen järjestykseen, Koivisto luonnehti "turmiolliseksi". Hän viittasi erityisesti Kosovon virkakunnan puhdistamiseen serbeistä.

Koivisto huomautti, ettei serbien kanssa käyty neuvotteluja ja Martti Ahtisaarella oli viemisinään serbeille vain "huonoja vaihtoehtoja", kuten tämä oli itse Milosevicille todennut.

Eräät kuulijat tulkitsivat Koiviston arvostelleen Ahtisaarta. Koivisto kiisti tämän ja huomautti, ettei Ahtisaari ollut vastuussa siitä, mitä hänelle vietäväksi annettu paperi piti sisällään.
- Hänellä ei ollut valtuuksia keskustella siitä.

Jugoslaviaa vastaan kohdistetut sotatoimet ovat Koiviston mukaan jättäneet jälkensä länsieurooppalaiseen ajatteluun. Koiviston mielestä keskustelussa näkyy "huomattava rehellisyysvaje".

Saksalaisia on Koiviston mukaan jäänyt vaivaamaan, että heille jätettiin perin vähän aikaa ratkaista, ovatko mukana Kosovo-operaatiossa. Ranskalaisten suurin työ oli yrittää pysyä perillä siitä, mitä amerikkalaiset olivat tekemässä.


Suomelta kantoja lännen kiistoihin

Koivisto muisteli aikaa, jolloin hänkin presidenttinä joutui tulkitsemaan YYA-sopimusta sopivasti niin, että Suomi saattoi pysyä "ikävien kysymyksenasettelujen ja vastakkainasettelujen ulkopuolella".

Hän myönsi, että tilanteisiin liittyi huomattava kyynisyyden vaara, eikä myöskään hän itse voinut olla syyllistymättä siihen.
- Me kerskasimme, että meillä on Yhdysvaltain lähettiläs Suomessa, vaikka Tukholmassa ei ole, koska Ruotsi otti kantoja, johon meillä ei ollut varaa.

Koivisto kysyi perään, otetaanko nyt vapaasti kantoja, kun siihen olisi mahdollisuus. Hän ei vastannut omaan kysymykseensä, mutta arveli, että Suomi voi vastaisuudessa joutua ottamaan kantaa länsivaltojen piirissä vallitseviin tai syntyviin ristiriitoihin.

Tulevaisuusvaliokunnan jäsenten lisäksi Koivistoa oli kuulemassa useita tunnettuja vaikuttajia, joihin valiokunta on pitänyt yhteyttä.

Keskustelussa Koivistolta kysyttiin myös kantaa Tshetsenian tilanteeseen, mutta hän torjui kysymyksen.

STT-IA
12.5.2000


Politiikka -sivulle