Työttömyys jäytää tulvien koettelemaa Venezuelaa
Työttömyys on joulukuisen tulvakatastrofin jälkeen suurin ongelma Venezuelan pahimmilla tuhoalueilla. Vargasin osavaltiossa työttömiä on arviolta 60 prosenttia, mikä ajaa kovia kokeneita ihmisiä entistä suurempaan ahdinkoon.Näin kertoi keskiviikkona Suomen Lähetysseuran Euroopan ja Latinalaisen Amerikan osaston johtaja Kirsti Mauranen, joka on juuri palannut Venezuelaan ja Kolumbiaan suuntautuneelta matkaltaan.
Työpaikat ja asunnot menivät, kun rankkasateiden tuoma muta peitti kyliä ja kaupunkialueita paikoin jopa seitsemän metrin paksuisena. Lieju ylsi taloissa toiseen, usein kolmanteenkin kerrokseen.
Kuolleiden määrä nousi eri arvioiden mukaan 30 000-50 000:een - kukaan ei tiedä varmasti. Orpoja on arviolta 35 000; monet lapset etsivät yhä vanhempiaan. Rakennuksia tuhoutui tai vaurioitui noin 80 000.
Lähetysseura aloitti jouluviikolla keräyksen tulvien uhrien auttamiseksi. Rahaa, aluksi hätäapuun ja sittemmin jälleenrakennukseen, on lähtenyt Venezuelan luterilaiselle kirkolle jo yhteensä 235 000 markkaa.
Mauranen kiittää venezuelalaisten auttamishaluja; tulva yhdisti eri yhteiskuntaluokat ja syntyi voimakas talkoohenki. Kukin antoi omastaan minkä pystyi, vaikka olisi ollut kuinka köyhä.
Kirkon avun piiriin pääsivät mm. ne 50 perhettä, jotka pakenivat pahoin tuhoutuneesta La Guairan satamakaupungista vuorenrinteellä sijaitsevaan leprasairaalaan. Sairaalassa oli satakunta ihmistä ja työntekijää, eikä se olisi pystynyt mitenkään ruokkimaan tulijoita ilman apua.
Aluksi tulvien uhreille annettiin hätäapua: vaatteita, ruokaa, puhdasta juomavettä, patjoja. Nyttemmin lähetysseura keskittyy jällenrakennukseen.
Se ei suostu kuitenkaan rahoittamaan uudisrakennusten pystyttämistä riskialueille, eli käytännössä sinne missä uhrit aiemmin asuivat, vaan tukee vain turvallisille alueille nousevaa pysyvää asutusta, kertoo Kirsti Mauranen.
Toimittajat "uudelleenkoulutukseen" Kolumbiassa
Joulukuiset tulvat koettelivat ankarasti myös naapurimaata Kolumbiaa, vaikka tämä onkin jäänyt tiedotusvälineissä vähemmälle huomiolle. Tuhot olivat Kolumbiassa paljon Venezuelaa pienemmät, mutta sielläkin kokonaisia rannikkokyliä huuhtoutui mereen.
Kolumbiassa on käyty sisällissotaa jo kolmen vuosikymmenen ajan. Viime vuonna maanjäristys tuhosi osan kahvintuotantoalueista, ja maata koetteli pahin lama 70 vuoteen.
Saadakseen rauhanneuvottelut käyntiin hallitus luovutti FARC-sissiliikkeen haltuun suuria alueita Kolumbian eteläosissa. Kirsti Mauranen kertoo, että nämä alueet ovat nyt huomattavasti muuta maata rauhallisempia.
Suomen Lähetysseuralla on Venezuelassa 13 suomalaista lähetystyöntekijää. Heistä viisi siirtyi turvallisuustilanteen heikennyttyä Kolumbiasta Venezuelaan joulukuussa, juuri tulvien iskiessä.
Tilanteen kärjistymisestä kertoo mm. ihmisryöstöjen määrän
raju kasvu. Kolumbialaiset sissit sieppaavat mieluusti toimittajia
ja "uudelleenkouluttavat" nämä kertomaan, mitä maassa
"todella tapahtuu".
- Tämä onkin vaikuttanut tiedottamiseen, kertoo Kirsti
Mauranen.
STT-MH
11.2.2000
