Tutkimus: Ulkomainen omistus saattaa ohjata lyhytnäköisiin investointeihin
Ulkomaisten omistajien vaatimukset saattavat vaikuttaa suomalaisyritysten investointeihin tavalla, josta voi pitkällä tähtäimellä koitua myös riskejä, päätellään kauppa- ja teollisuusministeriön LTT-Tutkimuksella teettämässä selvityksessä.Perinteisillä toimialoilla kansainväliset pääomamarkkinat näyttävät suosivan investointeja nykyisen toiminnan tehostamiseen. Teknologiayrityksissä ja muilla uusilla kasvualoilla taas hyväksytään riskipitoisemmat satsaukset uuteen liiketoimintaan, ja niitä jopa suositaan.
- On pohdittava, miten tämä vaikuttaa esimerkiksi metsäteollisuuden kannattavuuteen pitkällä tähtäimellä. Jos yrityksen arvoa mitataan pörssianalyytikoiden tavoin pelkästään osavuositulosten perusteella, varautuminen pitkän aikavälin kehitykseen jää huomiotta, tutkimusta johtanut LTT-Tutkimuksen toimitusjohtaja Matti Pulkkinen pelkää.
Riskejä saattaa koitua myös sijoittajien suosimasta fokusoinnista eli erikoistumisesta, jos valittu markkina-ala on kovin kapea.
Epävirallista vaikutusta
Suomalaisyritysten ulkomainen omistus on 90-luvulla kasvanut nopeasti. Viime kesänä yritysten osakekannasta oli ulkomaisessa omistuksessa jo 35 prosenttia, kun luku vuonna 1993 oli 13 prosenttia.
Ulkomaiset sijoittajat ovat selvityksen mukaan suosineet erityisesti voimakkaimmin erikoistuneita yrityksiä kuten Nokiaa, Raisiota, Valmetia, Konetta, Raumaa tai KCI Konecranesia. Yrityskohtainen vaihtelu tosin oli suurta.
Yritysten hallituspaikoista ulkomaalaiset eivät juuri ole kiinnostuneet. Vuonna 1998 kolmenkymmenen suurimman suomalaisyrityksen hallituspaikoista vain 8 prosenttia oli ulkomaalaisilla, ja hekin istuivat siellä yleensä asiantuntijoina eivätkä omistajien edustajina.
Ulkomaisten omistajien keskeiset keinot vaikuttaa yrityksen toimintaan näyttävät olevan epäviralliset suhteet yrityksen johdon tai sijoittajasuhteita hoitavien henkilöiden kanssa. Tämä korostaa myös pörssianalyytikkojen roolia.
Sijoittajasuhteiden merkityksen kasvusta kertoo se, että vuonna 1998 niistä mainittiin jo lähes jokaisen yrityksen vuosikertomuksessa, kun vuonna 1992 mainintoja löytyi vain muutama. Toisaalta vuosikertomuksissa on alettu korostaa entistä enemmän myös muiden sidosryhmien eli asiakkaiden ja henkilöstön merkitystä.
Yhtiön johdon saattaa pitää sijoittajien haluamilla linjoilla myös pelko siitä, että nämä muuten myyvät osakkeensa pois. Käytännössä haastateltavat eivät katsoneet, että omistajat kovin yleisesti pyrkisivät tietoisesti vaikuttamaan tällä tavoin yrityksen toimintaan, vaikka mahdollisuus käytännössä voidaankin ottaa huomioon yrityksen päätöksenteossa.
LTT:n tutkimusta varten käytiin läpi 30:tä suurinta suomalaisyritystä koskevaa aineistoa sekä haastateltiin pörssianalyytikkoja ja yritysten sijoittajasuhteista vastaavia johtajia.
STT-VT
11.2.2000
