Myös työttömillä ja lapsiperheillä merkittäviä pääomatuloja

Vuonna 1998 nostettiin pääomatuloja 29 miljardia markkaa

Pääomatulojen osuus kaikista sen vuoden veronalaisista tuloista oli seitsemän prosenttia. Pääomatulojen saajia oli yhteensä 1,1 miljoonaa ja keskimääräinen veronalainen pääomatulo oli 26 214 markkaa.

Työttömyysturvaetuuksia saaneista henkilöistä pääomatulojen saajia oli runsaat satatuhatta henkilöä. Pääomatuloa he saivat yhteensä 1,3 miljardia markkaa, joka oli 2,7 prosenttia heidän kaikista veronalaisista tuloistaan.

Lapsiperheille pääomatuloilla oli suurempi merkitys kuin lapsilisillä. 289 142 lapsiperhettä sai vuonna 1998 pääomatuloja 8,8 miljardia markkaa, kun lapsilisiä maksettiin samana vuonna 8,4 miljardia markkaa. Pääomatulojen osuus lapsiperheiden kaikista tuloista oli 6,7 prosenttia.

Kaikki veronalaiset tulot vuonna 1998 olivat yhteensä 415 miljardia markkaa, josta ansiotuloja oli 386 miljardia markkaa. Ansiotulojen saajia oli yhteensä 4,2 miljoonaa, ja heidän keskimääräinen veronalainen tulonsa oli silloin 92 322 markkaa.

Valtaosa eli 37 prosenttia pääomatuloista kertyi luovutusvoitoista. Osinkojen ja muiden yrityksistä saatujen voittojen osuus oli 34 prosenttia, vuokratulojen 15 prosenttia, metsätaloustulojen 8 ja muiden 6 prosenttia.

Eri ammattiryhmien kesken pääomatulot jakautuivat siten, että palkansaajat saivat tuloista 38 prosenttia, eläkeläiset 17 prosenttia, maanviljelijät 14 prosenttia ja elinkeinonharjoittajat 10 prosenttia.

Ansiotulon verotus kevyempää

Keskuskauppakamarin varatoimitusjohtajan Pauli K. Mattilan mukaan pienissä ja keskisuurissakin tuloissa ansiotulojen verotus on kevyempää kuin pääomatulojen. Mattilan mukaan kaksi kolmasosaa suomalaisista palkansaajista sijoittuu tälle alueelle.

Esimerkiksi Helsingissä ansiotulona tai pääomatulona verotettavan tulon raja asettui viime vuonna 113 666 markkaan. Alle tämän tulotason verotus ansiotulona on pääomatulojen verotusta kevyempää.

Mattilan mukaan myös pääomatulon veroprosentin noston vaikutus verokertymään on vähäinen.

- Pääomatulon yhden prosenttiyksikön nosto kasvattaa verokantaa kuluvana vuonna vain 152 miljoonaa markkaa. Vastaavasti puolen prosenttiyksikön alentaminen valtioverotuksessa merkitsee verotulojen laskua 1 070 miljoonalla markalla, laskee Mattila. Pääomatulojen osuus kaikista tuloista on noussut tasaisesti vuodesta 1993. Pieni notkahdus kasvussa tapahtui kuitenkin 1996, jolloin minitaantuma pienensi hieman pääomatulojen osuutta.

Mattilan mukaan tämä notkahdus kuvaa hyvin sitä, että pääomatulot reagoivat suhdanteisiin toisin kuin verotulot, jotka kasvavat suhdanteista huolimatta. STT-IA
11.2.2000

Talous -sivulle