Koulu ja kirjasto eivät korvaa kotitietokonetta
Nuorten mediataidot tulevat kotoa
Kodin mediavarustus vaikuttaa yhä ratkaisevasti nuorten tapaan käyttää viestimiä.Vaikka suomalaiskoulut on verkotettu ja kirjastoista kaavaillaan yhä enemmän kaiken kansan tietokeskuksia, ei yhteiskunnan apu vastaa kotitietokonetta ja kotiin tilattua sanomalehteä, kertoo Jyväskylän yliopistossa hiljattain kerätty tutkimusaineisto.
Sen mukaan televisio ja lankapuhelimen käyttö erottelevat nuoria kaikkein vähiten. Ne ovat lähes kaikkien ulottuvilla ja niitä myös käytetään jatkuvasti. Suurkuluttajat viettävät tv:n edessä jopa 4-6 tuntia päivässä.
Dosentti Minna-Riitta Luukan johtaman tutkimusryhmän kyselyyn vastasi loppuvuodesta noin 700 Keski-Suomessa asuvaa 13-15- ja 17-19-vuotiasta nuorta. Aineisto on käsitelty vasta alustavasti. Sitä täydennetään tarkemmilla haastatteluilla syksyyn mennessä.
Verkkolehdet vielä vieraita nuorille
Alustavat tulokset vahvistavat lehtitalojen huolet aiheellisiksi. Lehteä lukee vain osa nuorista, ja lähinnä vain ne, joille se tulee kotiin. Hekin tyytyvät pääasiassa tv-ohjelmasivuihin ja sarjakuviin.
Talous, politiikka tai pääkirjoitukset eivät kiinnosta juuri ketään. Myös verkkolehdet näyttävät jääneen nuorille yllättävän vieraiksi.
Yhteiskunnan asioita ei tosin seurata edes televisiosta. Tv-uutiset yltävät niukin naukin kymmenen katsotuimman ohjelman joukkoon vain 17-19-vuotiaiden poikien joukossa.
Yhtä vähän näyttää kiinnostavan nimenomaan nuorille suunnattu viestintä. Sanomalehden nuortenliitettä tai television nuortenohjelmia seurataan vain ehkä jossakin iässä, ilmeisesti paljon nuorempana kuin tekijät olettavat.
Sen sijaan aikuisille ajatellut viihdesarjat tai huumori keräävät nuoretkin joukolla tv:n ääreen.
Tietokoneoppi jää koulussa irralliseksi
Internetissä liikkuu päivittäin vain noin joka kymmenes keskisuomalainen nuori. Viikottain verkossa piipahtaa kaksi kolmesta 13-19-vuotiaasta.
Tietokonetta näprätään esimerkiksi koulun atk-luokissa ja joukkoviestintäänkin on tunneilla tarkoitus tutustua, mutta Luukan mukaan opetus vaikuttaa melko perinteiseltä ja irralliselta.
Tietokone, cd-romput ja Internet eivät vielä ole päässeet osaksi oppimisen arkipäivää. Kirjastossa tietokoneita käytti vastaajista vain aniharva.
Alustavat tulokset kertovat myös, että tytöt ja pojat käyttävät viestimiä selvästi eri tavoin. Pojat ovat jo omaksumassa tietokoneen osaksi moninaista media-arkeaan ja hakevat sen avulla niin tietoa, viihdettä kuin jännitystäkin.
Tytöille sen sijaan kirja on yhä tärkein tiedon lähde. Myös viihdettä tai jännitystä etsitään perinteisesti kirjoista, televisiosta tai lehdistä. Tietokoneessa tärkeintä on sähköposti ja chattisivut eli sosiaalinen kanssakäyminen.
Tytöt saavat kännynsä nuorempina
Seuralliset tytöt aloittavat myös tekstiviestittelyn poikia nuorempina. Tutkimusaineiston 13-15-vuotiaat pojat eivät vielä pahemmin viestejä vaihtele, mutta 17-19-vuotiaat näpräävät kännyä jo tyttöjen tahtiin.
Tytöille matkapuhelin tosin hankitaankin varhemmin kuin pojille. Heihin ehkä luotetaan enemmän, tai heistä ollaan enemmän huolissaan.
Tutkimusaineisto osoittaa selvästi, että nuoret jakautuvat median käyttäjinä jyrkästi eri alakulttuureihin. Tutkijat arvelevat, että jako vastaa musiikki- ja muita mieltymyksiä.
Esimerkiksi tietokonepelejä pelaavat samanhenkiset poikaporukat yhdessä, ja Internetissä viihtyvät jonkin erityisaiheen harrastajat.
Eroja selittää paljolti nuorten vaihteleva elämäntilanne. Osa 13-vuotiaista pojista vaikuttaa vielä aidosti lapsilta, kun taas 18-19-vuotiaiden tyttöjen joukossa on jo eronneita äitejä, Luukka muistuttaa.
STT-IA
11.2.2000
