NSA - elektronisen vakoilun aatelia
Yhdysvaltain puolustusministeriön alaisuudessa toimiva kansallinen turvallisuusvirasto National Security Agency eli NSA on koko 40-vuotisen olomassaolonsa ajan ollut Yhdysvaltain tiedustelun tarkimmin varjeltuja salaisuuksia. Niin salaista ei mikään voi kuinkaan Yhdysvalloissa olla, ettei se tarvitsisi www-sivuja esitelläkseen itseään.NSA on erikoitunut erityisesti elektroniseen tiedusteluun ja valvontaan. Suomeksi sanottuna siis vakoiluun. Vakoilutehtävänsä toteuttamiseksi NSA ei kuitenkaan käytä muun ulkomaantiedustelun tavoin kenttämiehiä, vaan satelliitteja, kuunteluasemia ja muita elektronisia välineitä.
NSA on Yhdysvaltojen suurin ja salaisin tiedusteluvirasto, joka kuuntelee ja nauhoittaa elektronista viestiliikennettä kaikkialla maailmassa. Virasto kykenee tiettävästi seuraamaan viestiliikennettä hyvin kattavasti.
Eräs kemiallisten aseiden valmistamiseksi tarvittavien aineiden vientikieltoa koskeva oikeudenkäynti Saksassa mm. osoitti, että järjestö kykenee seuraamaan käytännöllisesti katsoen koko Saksan puhelinliikennettä, nauhoittamaan sen sekä seulomaan tietokoneiden avulla "nauhoilta" sellaiset puhelut, joissa esiintyi järjestöä kiinnostavia avainsanoja.
NSA:n alkuperäinen tehtävä liittyi salakieliin. Virasto on onnistunut mm. murtamaan monien maiden sotilaallisessa tai diplomaattisessa käytössä olevia salakieliä. Salakieliasiantuntemusta hyödynnetään myös niin, että NSA vastaa Yhdysvaltojen omassa käytössä olevien salakielijärjestelmien ajantasaisuudesta.
Koko toimiston olemassa olo on pyritty pitämään mahdollisimman tarkkaan pimennossa, mutta nyt NSA on joutunut ikävästi julkisuuden valokeilaan ja sen toiminnan oikeutuksesta sekä tehokkuudesta kiistellään kiivaasti.
Tammikuun lopulla laitoksen huippuluokan tietokoneet pettivät tyystin ja ainakin kolmen päivän tiedustelumateriaali katosi. NSA kertoi vastentahtoisesti julkisuuteen, että "mitään merkittävää tietoa ei ole menetetty", mutta ongelman korjaamiseen tuhraantui runsaasti työtunteja ja 9 miljoonaa markkaa rahaa.
Isoveli valvoo
NSA:n toiminta on ollut myös EU:n parlamentin hampaissa, sillä toimiston sanotaan kuuntelutoiminnallaan loukanneen eurooppalaisten hallitusten, yritysten ja yksityishenkilöiden yksityisyyden suojaa.
Varsinkin julkisuuteen tihkuneet tiedot maailmanlaajuisesta NSA:n Echelon-tiedusteluverkosta ovat herättäneet runsaasti kysymyksiä tiedustelutoimiston puuhista; satelliittien välityksellä harjoitetun salakuuntelun sanotaan ulottuneen puhelin- ja faksiyhteyksiin sekä sähköpostiviesteihin ympäri maailmaa.
Kuuntelun avulla on myös mahdollisesti saatu selville kauppasalaisuuksia seurannassa olleilta mailta. Echelon-verkon toimintaa ovat tiettävästi pyörittämässä Yhdysvaltain lisäksi Britannia, Kanada, Australia ja Uusi Seelanti.
Toiminta aloitettiin 80-luvulla, mutta NSA ei ole suostunut kertaakaan julkisuudessa myöntämään sen olemassaoloa eikä kommentoimaan sen toimintaa.
Myös amerikkalaiset ovat nostaneet hälyn tiedustelujärjestön toiminnasta ja Yhdysvaltain kongressi aloitti joulukuussa tutkimukset NSA:n väitetystä laittomasta amerikkalaisten yksityisten kansalaisten seurannasta, joka olisi naamioitu Britannian tiedustelupalvelun toiminnaksi. Erityisesti amerikkalaiset kansalaisoikeusjärjestöt vaativat NSA:n toimien paljastamista.
NSA pudonnut kehityksen vauhdista
National Security Agency perustettiin vuonna 1952, jolloin sen alkuperäisenä tehtävänä oli suojella Yhdysvaltoja elektronista vakoilua vastaan, seurata muiden maiden tietoliikennettä sekä turvata salaisen tiedon kulku Yhdysvalloissa.
NSA:n päämaja on Washingtonin kupeessa sijaitsevassa Marylandin osavaltiossa, Fort Meadessa, ja se on alueen suurin työnantaja. Toimiston palveluksessa on kaikkiaan 38 000 työtekijää ja NSA onkin huomattavasti suurempi kuin kuuluisa keskustiedustelupalvelu CIA. Toimiston vuosibudjetti on noin 22 miljardia markkaa.
Asiantuntijoiden mukaan toiminnan joutuminen julkisuuteen ei ole kuitenkaan NSA:n huippusalaisen vakoilutoiminnan suurin uhka. Toimiston väitetään nimittäin olevan putoamaisillaan kehityksen vauhdista.
- Toimisto tarvitsee hieman muokkausta, myönsi NSA:n uusi päällikkö kenraaliluutnantti Michael Hayden U. S. News -lehdessä. Hayden onkin aloittanut NSA:ssa uudistustoimet, jotka kulkevat nimellä "100 muutoksen päivää".
Maanalaisissa valokaapeleissa kulkee valtavasti vaikeasti noukittavaa tietoa, lähes kuka hyvänsä pystyy koodaamaan viestejään vaikeasti murrettavilla järjestelmillä ja tietoa singahtelee kaiken kaikkiaan nykyään niin valtava määrä, että sen kattava seuranta on melkoinen haaste.
Aikoinaan tekniikan kehityksen huippua edustanut tiedusteluyksikkö on arvostelijoiden mukaan tuudittautunut liikaa omaan erinomaisuuteensa, satelliittivakoiluun perustuva tiedusteluverkko on auttamatta vanhanaikainen ja vaatii perusteellista remonttia.
TK
11.2.2000
Kuva: National Security Agency - NSA
