Verkkouutiset

Sisältö
Index
Pikauutiset
Pääkirjoitus
Politiikka
Talous
Ulkomaat
Kotimaa
Kolumnit
Ajassa
Ajanviete
Päivän sää
TV-ohjelmat
Arkisto
-------------

Viikon äänestys







Lapsi on kokemustensa paras asiantuntija



Lapsi on omien kokemustensa paras asiantuntija. Vain kysymällä lapselta itseltään saadaan tietoa siitä, miten lapsi kokee esimerkiksi väkivaltatilanteet kotona.


Lapsen näkökulma perheväkivaltatilanteissa on nostettu esiin Ensi- ja turvakotien liiton vuonna 1997 käynnistämässä Lapsen aika -projektissa. Projekti kestää vuoteen 2002.

Ensi- ja turvakoteihin on perustettu ryhmiä, joissa väkivaltatilanteita kokemaan joutuneet lapset ovat voineet purkaa tuntojaan. Lapsia on kuultu myös välittömästi turvakotiin saapumisen yhteydessä.

Uudesta työskentelytavasta saadut kokemukset ovat myönteisiä.
- Lapsille kokemuksista puhuminen ja niiden jakaminen muiden kanssa on vapauttavaa. Se auttaa purkamaan tunteita ja hälventää syyllisyyttä.

- Myös äidit ovat olleet helpottuneita, kun joku kuuntelee lasta. Väkivaltaisissa parisuhteissa vanhempien voimavarat eivät aina siihen riitä, kertoo Vaasan Ensi- ja turvakodin johtaja Seija Risberg.


Todistajana olokin ahdistaa lasta

Jo väkivaltatilanteen todistajaksi joutuminen on lapselle traumaattista. Aikuiset kuvittelevat helposti, että vanhempien välinen väkivalta jää lapsilta piiloon.

Lapset voivat olla "nukkumassa" riitojen aikana, mutta he ovat silti selvillä mitä tapahtuu, muistuttaa Lapsen aika -projektin vetäjä psykologian lisensiaatti Mikko Oranen Ensi- ja turvakotien liitosta. Lapset voivat myös suoraan seurata väkivaltatilannetta vanhempien huomaamatta.

Väkivaltakokemusten herättämä pelko ja ahdistus näkyy lapsen käyttäytymisessä. Perinteisesti esimerkiksi päivähoidossa oireilevan lapsen tilannetta on lähdetty selvittämään aikuiskontakteilla: päivähoidosta otetaan yhteyttä sosiaalityöntekijään, joka keskustelee vanhempien kanssa.

- Systeemi ei ota lasta huomioon omien kokemustensa asiantuntijana, sanoo Mikko Oranen.


Lapsen ääni nousemassa

Lapsen näkökulma on jäänyt jalkoihin korostettaessa perhekeskeisyyttä ja vanhemmuuden tukemista. Lapsen oman kokemuksen merkitykseen alettiin kiinnittää huomiota vasta 1980-luvun lopulla Kanadassa ja Yhdysvalloissa.

Tällä hetkellä esimerkiksi Englannissa lastensuojeluasioissa kuullaan heti myös lasta. Suomalaisten sosiaalityöntekijöiden työskentelytavoista tehty tuore tutkimus kertoo, että sosiaalityöntekijät voivat työskennellä perheen asioiden kanssa pitkäänkin kuulematta lainkaan lapsia, kertoo Oranen.

Lapsen kuuleminen ja erityisten lapsiryhmien perustaminen ei kuitenkaan tarkoita "lasten kaappaamista" vanhemmilta, korostaa Oranen.

- On asioita, jotka selviävät vain kuulemalla lasta. Käytäntö on osoittanut, että mitä paremmin väkivaltaisessa parisuhteessa elävät naiset kokevat tulevansa autetuksi, sitä paremmin he kykenevät näkemään asioita myös lapsen näkökulmasta. Pitemmän päälle vanhemmuuden tukeminen on kuitenkin ratkaiseva tekijä.

STT-MH
11.2.2000


Kotimaa -sivulle