Työryhmässä pohditaan lainsäätäjän työn erityispiirteitä
Kansanedustajat lahjomisrikosten piiriin
Kansanedustajan lahjominen ja edustajien lahjusten otto aiotaan tehdä rangaistavaksi teoksi. Tätä koskevaa rikoslain uudistusta valmistellaan parhaillaan oikeusministeriön työryhmässä, jonka on määrä saada ehdotuksensa valmiiksi helmikuun lopussa.
Nykyisessä rikoslaissa on virkamiesten lahjontaa koskevia
säännöksiä, mutta kansanedustajia eivät nämä lainkohdat
koske.
Kansanedustajat ovat voineet vapaasti ottaa vastaan
kestitystä, matkoja ja lahjoja. Heitä on koskenut ainoastaan
poliittinen vastuu. Virkamiesten vastaava toiminta voisi johtaa
syytetoimiin.
Työryhmä ei vielä ole saanut valmiiksi yksityiskohtaisia
esityksiä uusiksi pykäliksi. Sen puheenjohtajana toimivan
eduskunnan oikeusasiamiehen kanslian kansliapäällikön Ilkka
Raution mukaan asiantuntijoiden näkemykset ovat vaihdelleet
laidasta toiseen.
Osa asiantuntijoista rinnastaisi kansanedustajat täysin
virkamiehiin, osa taas ei soveltaisi kansanedustajiin lainkaan
virkarikoksia koskevaa lainsäädäntöä.
Lopputulos saattaa löytyä jostakin puolivälistä.
Kansanedustajiin sovellettaisiin lahjontapykäliä, mutta heidän
työnsä erityispiirteet otettaisiin huomioon.
Kansanedustajille valmistellaan omia erityisiä säännöksiä, joilla
normaalit kahvittelut ja varsinainen lahjominen erotetaan
toisistaan. Asiasta odotetaan vilkasta kansalaiskeskustelua.
EN:n sopimus
velvoittaa
Lähtökohta uudistustyössä on Suomenkin allekirjoittama
Euroopan neuvoston korruptiosopimus. Se edellyttää
yksiselitteisesti, että kansanedustajat asetetaan
lahjusvastuuseen sopimukseen liittyneiden maiden kansallisessa
lainsäädännössä.
Suomi on jo saattanut voimaan vuoden 1999 alusta OECD:n ja
EU:n vastaavat sopimukset. Ne eivät kuitenkaan asettaneet
ehdottomia velvoitteita.
Raution työryhmä pohtii EN:n sopimuksesta aiheutuvan
lainsäädännön ohella yleistä virkamiesvastuuta ja rikoslain 40.
luvun virkarikosten uusimista. Rikosoikeudellisen virkavastuun
rajat tarkistetaan.
Raution ohella työryhmässä istuvat oikeusministeriön
lainsäädäntöneuvos Ilari Hannula, rikosoikeuden professori
Pekka Viljanen ja hallinto-oikeuden asiantuntijana professori Olli
Mäenpää.
Hannula on ollut viime vaiheessa Suomen edustajana EN:n
korruptiosopimuksen valmistelussa. Hänen mukaansa vain
harvoissa maissa vallitsee Suomen kaltainen tilanne, jossa
kansanedustajat ovat tässä suhteessa vain poliittisessa
vastuussa. Yksi esimerkkimaa on Saksa.
- Suurimmassa osassa maita maailmanlaajuisesti katsoen
kansanedustajat ovat lahjomisen suhteen rikosoikeudellisessa
vastuussa.
Hannulan mukaan paineet tämän vastuun toteuttamisesta
myös Suomessa ovat kovat. Kansanedustajan työn vapaus voi
kaventua, mutta uhraus ei näin tärkeässä asiassa ole kovin
suuri.
Yksityistä edustajaa
ei yleensä lahjota
Eduskunnan pääsihteeri Seppo Tiitinen arvioi, ettei
kansanedustajien ja ulkopuolisten tahojen suhde ole ongelma.
Eri sidosryhmiin luonnostaan yhteyksiä pitävien
kansanedustajien tehtäväkuva on niin yleinen, ettei sitä voi
rinnastaa tietystä alasta vastaavan virkamiehen työhön.
Virkamies voi vaikuttaa suoraan johonkin lahjojaa kiinnostavaan
asiaan, mutta kansanedustaja käyttää yleistä
lainsäädäntövaltaa yhtenä eduskunnan jäsenenä.
Kansanedustajille tarjottu vieraanvaraisuus koskee yleensä
koko valiokuntaa tai eduskuntaryhmää. Kysymys on etupäässä
lounaista, illallisista tai illanvietoista.
Koko eduskuntaa koskevia kutsuja on tullut mm. Linnanmäen
Peacock-teatteriin, RAY:n kasinon sököturnaukseen ja
Juustoseuran maistiaisiin.
Eduskunnassa on useita harrastuskerhoja, jotka saattavat
saada lahjaksi esimerkiksi urheiluvälineitä. Tiitisen mukaan
tällaiset lahjat ovat kuitenkin politiikan puolella varsin
vaatimattomia esimerkiksi talouselämän käytäntöihin
verrattuna.
STT-IA
11.2.2000
Politiikka -sivulle
|