Verkkouutiset

Sisältö
Index
Pikauutiset
Pääkirjoitus
Politiikka
Talous
Ulkomaat
Kotimaa
Kolumnit
Ajassa
Ajanviete
Päivän sää
TV-ohjelmat
Arkisto
-------------

Viikon äänestys







Työryhmässä pohditaan lainsäätäjän työn erityispiirteitä

Kansanedustajat lahjomisrikosten piiriin



Kansanedustajan lahjominen ja edustajien lahjusten otto aiotaan tehdä rangaistavaksi teoksi. Tätä koskevaa rikoslain uudistusta valmistellaan parhaillaan oikeusministeriön työryhmässä, jonka on määrä saada ehdotuksensa valmiiksi helmikuun lopussa.


Nykyisessä rikoslaissa on virkamiesten lahjontaa koskevia säännöksiä, mutta kansanedustajia eivät nämä lainkohdat koske.

Kansanedustajat ovat voineet vapaasti ottaa vastaan kestitystä, matkoja ja lahjoja. Heitä on koskenut ainoastaan poliittinen vastuu. Virkamiesten vastaava toiminta voisi johtaa syytetoimiin.

Työryhmä ei vielä ole saanut valmiiksi yksityiskohtaisia esityksiä uusiksi pykäliksi. Sen puheenjohtajana toimivan eduskunnan oikeusasiamiehen kanslian kansliapäällikön Ilkka Raution mukaan asiantuntijoiden näkemykset ovat vaihdelleet laidasta toiseen.

Osa asiantuntijoista rinnastaisi kansanedustajat täysin virkamiehiin, osa taas ei soveltaisi kansanedustajiin lainkaan virkarikoksia koskevaa lainsäädäntöä.

Lopputulos saattaa löytyä jostakin puolivälistä. Kansanedustajiin sovellettaisiin lahjontapykäliä, mutta heidän työnsä erityispiirteet otettaisiin huomioon.

Kansanedustajille valmistellaan omia erityisiä säännöksiä, joilla normaalit kahvittelut ja varsinainen lahjominen erotetaan toisistaan. Asiasta odotetaan vilkasta kansalaiskeskustelua.


EN:n sopimus velvoittaa

Lähtökohta uudistustyössä on Suomenkin allekirjoittama Euroopan neuvoston korruptiosopimus. Se edellyttää yksiselitteisesti, että kansanedustajat asetetaan lahjusvastuuseen sopimukseen liittyneiden maiden kansallisessa lainsäädännössä.

Suomi on jo saattanut voimaan vuoden 1999 alusta OECD:n ja EU:n vastaavat sopimukset. Ne eivät kuitenkaan asettaneet ehdottomia velvoitteita.

Raution työryhmä pohtii EN:n sopimuksesta aiheutuvan lainsäädännön ohella yleistä virkamiesvastuuta ja rikoslain 40. luvun virkarikosten uusimista. Rikosoikeudellisen virkavastuun rajat tarkistetaan.

Raution ohella työryhmässä istuvat oikeusministeriön lainsäädäntöneuvos Ilari Hannula, rikosoikeuden professori Pekka Viljanen ja hallinto-oikeuden asiantuntijana professori Olli Mäenpää.

Hannula on ollut viime vaiheessa Suomen edustajana EN:n korruptiosopimuksen valmistelussa. Hänen mukaansa vain harvoissa maissa vallitsee Suomen kaltainen tilanne, jossa kansanedustajat ovat tässä suhteessa vain poliittisessa vastuussa. Yksi esimerkkimaa on Saksa.

- Suurimmassa osassa maita maailmanlaajuisesti katsoen kansanedustajat ovat lahjomisen suhteen rikosoikeudellisessa vastuussa.

Hannulan mukaan paineet tämän vastuun toteuttamisesta myös Suomessa ovat kovat. Kansanedustajan työn vapaus voi kaventua, mutta uhraus ei näin tärkeässä asiassa ole kovin suuri.


Yksityistä edustajaa ei yleensä lahjota

Eduskunnan pääsihteeri Seppo Tiitinen arvioi, ettei kansanedustajien ja ulkopuolisten tahojen suhde ole ongelma. Eri sidosryhmiin luonnostaan yhteyksiä pitävien kansanedustajien tehtäväkuva on niin yleinen, ettei sitä voi rinnastaa tietystä alasta vastaavan virkamiehen työhön.

Virkamies voi vaikuttaa suoraan johonkin lahjojaa kiinnostavaan asiaan, mutta kansanedustaja käyttää yleistä lainsäädäntövaltaa yhtenä eduskunnan jäsenenä.

Kansanedustajille tarjottu vieraanvaraisuus koskee yleensä koko valiokuntaa tai eduskuntaryhmää. Kysymys on etupäässä lounaista, illallisista tai illanvietoista.

Koko eduskuntaa koskevia kutsuja on tullut mm. Linnanmäen Peacock-teatteriin, RAY:n kasinon sököturnaukseen ja Juustoseuran maistiaisiin.

Eduskunnassa on useita harrastuskerhoja, jotka saattavat saada lahjaksi esimerkiksi urheiluvälineitä. Tiitisen mukaan tällaiset lahjat ovat kuitenkin politiikan puolella varsin vaatimattomia esimerkiksi talouselämän käytäntöihin verrattuna.

STT-IA
11.2.2000


Politiikka -sivulle