Pakolaisten paluu haaste Kroatian uudelle vallalle
Jugoslavian hajoamissodan yksi julmimmista verilöylyistä koettiin Kroatian Itä-Slavoniassa Vukovarissa syksyllä 1991. Vukovar on vielä tänäänkin, yli kahdeksan vuotta piirityksensä jälkeen, karmaiseva muistomerkki sodan kauhuista.Tuhottujen rakennusten jäänteet törröttävät yhä teiden ja katujen varsilla, ja viljavien peltojen pientareita reunustavat miinoista varoittavat kyltit.
Kaupungissa asuu korkeintaan kolmasosa sotaa edeltäneen ajan väestöstä. Heistä valtaosa on serbejä.
- Kroaatit eivät ole palanneet ja serbit lähtevät, tiivistävät viranomaiset Vukovarin ahdingon.
Pakolaisten paluumuuton järjestäminen on haaste Kroatian uudelle valtakoneistolle. Edesmennyttä presidenttiä Franjo Tudjmania syytettiin toistuvasti paluumuuton jarruttamisesta ja serbiväestöön kohdistuvasta syrjinnästä.
Arviolta 350 000 serbiä pakeni Kroatiasta vuosina 1991-95, ja heistä 200 000 asuu yhä pakolaisina Jugoslaviassa. Serbit itse arvioivat Slavonian serbiväestön määräksi vajaat 50 000, kun se heidän laskujensa mukaan oli sotaa edeltävinä vuosina 128 000.
Myös kroaatteja pakeni Itä-Slavoniasta ja ns. Krajinan alueelta, kun serbit julistivat alueet ns. Krajinan tasavallaksi. Kroatia valtasi Krajinan yllätyshyökkäyksellä elokuussa 1995.
Kroatian uusi pääministeri Ivica Racan on luvannut tehdä täyskäännöksen. Itävaltalaiselle Die Presse -lehdelle vaalivoittonsa jälkeen antamassaan haastattelussa hän totesi, että "hallitus tukee kaikkien pakolaisten kotiinpaluuta" ja että hallitus takaa, ettei kenenkään kotiinpääsyä estetä.
Sanoista on kuitenkin vielä matkaa teoiksi. Rahapulan vuoksi sodan turmelemien alueiden jälleenrakennus on ollut hyvin hidasta. Osa joukkohaudoista on yhä avaamatta ja koko Kroatiassa on sodan jäljiltä kateissa lähes 1700 ihmistä.
Jokaisen haudan avaaminen avaa myös haavat. Kroaatit eivät ole vielä kyenneet antamaan anteeksi sitä, mitä serbit tekivät heille vuonna 1991.
STT-VT
11.2.2000
