Japanin naisilla vielä pitkä matka vallan huipulle
Vaikka Japani sai ensimmäisen naispuolisen maaherransa (kuvernöörinsä) samana päivänä kuin Suomi sai ensimmäisen naispresidenttinsä, lienee Japanin naisilla vielä vuosikymmenten taival politiikan huipulle.
Fusae Ota valittiin sunnuntaina Japanin toiseksi
tärkeimmällä talousalueella sijaitsevan Osakan
läänin maaherraksi. Japanin hallitus kiitteli
valintaa ja hallituksen päätiedottaja Mikio Aoki
ennusti, että se helpottaa naisten etenemistä
monella alalla.
Japanin 47 läänin eli prefektuurin johdossa ei ole
koskaan ennen ollut naista. Otan takana oli
kolmen puolueen vaaliliitto, johon kuuluivat
konservatiivinen Liberaalidemokraattinen puolue,
Liberaalinen puolue ja Komeito-puolue sekä suurin
oppositiopuolue, demokraattinen puolue.
Tarkkailijoiden mukaan saattaa kuitenkin mennä
vielä vuosikymmeniä ennen kuin nainen valitaan
Japanin pääministeriksi.
- Toivon, ettei siihen
mene 30:tä vuotta, mutta varmasti se vie ainakin
20 vuotta, sanoi naiskysymyksiä kommentoiva
Tomoko Inukai.
- Ellei meillä sitten käy sellainen onni, että
samanaikaisesti sattuu paljon tapahtumia kuten
miespoliitikkoja koskeva jättiskandaali juuri kun
vahva naispoliitikko odottaa tilaisuutta
kulisseissa, Inukai lisäsi.
Eräiden mielestä Ota saa kiittää valinnastaan
osaksi edeltäjänsä Knock Yokohaman aiheuttamaa
seksiskandaalia. Yokohama, poliitikoksi ryhtynyt
entinen koomikko, joutui eroamaan ahdisteltuaan
21-vuotiasta opiskelijatyttöä. Häntä vastaan
nostettiin myöhemmin myös syyte.
Parlamentissa vähän naisia
Japanin naiset saivat äänioikeuden vasta toisen
maailmansodan jälkeen, ja yli puolet maan 99,4
miljoonasta äänioikeutetusta on naisia. Naiset
äänestävät myös ahkerammin kuin miehet.
Politiikassa, kuten myös liike-elämässä, naisten
yleneminen törmää kuitenkin näkymättömään
kattoon. Japanin mahtavassa 500-paikkaisessa
parlamentin alahuoneessa on vain 25 naista.
Naiset ovat myös aliedustettuina salaisissa
takahuoneneuvotteluissa, joissa pääministeri
yleensä valitaan.
Kaiken lisäksi juuri hyväksytty kiistelty laki
suhteellisella vaalitavalla täytettävien
parlamenttipaikkojen vähentämiseksi supistanee
naiskansanedustajien määrää entisestään.
Useimmat naiset on valittu suhteellisella
vaalitavalla eikä enemmistövaaleilla ns. yhden
paikan vaalipiireistä.
- Sitten on vielä yhä vallitseva japanilainen
asenne, jonka mukaan useimmat päätökset on
annettava miesten tehtäväksi, Inukai sanoi.
Johtavassa poliittisessa asemassa olevat naiset
ovat harvinaisia, mutteivät täysin
ennenkuulumattomia Japanissa.
Japanin sosiaalidemokraattisen puolueen
nykyisellä puheenjohtajalla Takako Doilla oli
ratkaiseva osuus, kun puolue saavutti
murskavoiton hallitsevasta
Liberaalidemokraattisesta puolueesta vuonna
1989.
Politiikkaan tuli silloin mukaan enemmän naisia
kuin koskaan aiemmin. Tiedotusvälineet puhuivat
"Madonna"-ilmiöstä, ilmaisu, jolla Doin mukaan
haluttiin halventaa naisia.
- Meidän on luotava poliittinen ilmapiiri, jossa
naisten läsnäolo on niin luonnollinen, ettei
tällaisia lausuntoja enää esitetä, Doi sanoi ennen
vuoden 1998 ylähuoneen vaaleja.
STT-MH
11.2.2000
Ulkomaat -sivulle
|