Mesic lupasi uuden alun Kroatialle

Mesicin valinta Kroatian uudeksi presidentiksi varmistui tiistaina, kun keskusvaalilautakunta ilmoitti hänen saaneen yli 50 prosenttia vaaleissa annetuista äänistä.

Lautakunnan mukaan Mesic sai maanantaina järjestetyllä vaalien toisella kierroksella 56,2 prosenttia äänistä. Hänen vastaehdokkaansa, liberaali Drazen Budisa, sai vajaat 44 prosenttia äänistä. Äänestysvilkkaus oli runsaat 61 prosenttia.

- Haluamme vakuuttaa maailmalle, että Kroatia on osa Eurooppaa ja Eurooppa on Kroatiassa, Mesic sanoi ensi kommenteissaan sen jälkeen, kun hänen valintansa oli varmistunut.

Hän sanoi aloittavansa kampanjansa Kroatian yhdentämiseksi Eurooppaan "ulkomailta". Aiemmin hän on kertonut, että Bryssel olisi ensimmäinen niistä paikoista, joissa hän haluaisi vierailla valtion päämiehenä.

- Haluamme saavuttaa strategiset päämäärämme, EU:n ja NATO:n jäsenyydet, mahdollisimman pian, Mesic tähdensi.

Suhteet naapureihin hyviksi

Mesic seuraa presidentinvirassa edesmennyttä Franjo Tudjmania, jonka aikana Kroatia joutui kansainväliseen paitsioon. Tudjman johti Kroatiaa itsevaltiaan ottein ja sekaantui naapurissa olevan Bosnia-Hertsegovinan sisäisiin asioihin, eikä hänen tyylinsä saanut länsimaiden hyväksyntää.

Mesic onkin tähdentänyt, että Kroatian on parannettava suhteitaan naapurimaihinsa sen lisäksi, että se on vietävä nopeassa tahdissa mukaan Euroopan unioniin.

Jo ennen vaaleja Mesic lupasi lisätä parlamentaarista demokratiaa ja vähentää presidentin valtaoikeuksia, joita Tudjmanin aikana lisättiin huomattavasti.

Sisäpoliittisten kysymysten lisäksi Mesicin odotetaan puuttuvan myös Kroatian heikkenevään talouteen. Hän lupasikin tiistaina ryhtyä taistelemaan kasvavaa työttömyyttä vastaan.

- Tiivistäisin ongelmamme kolmella sanalla: työllisyys, työllisyys ja työllisyys, hän sanoi.

Työttömyys kasvoi Kroatiassa joulukuussa ennätyskorkealle eli lähes 21 prosenttiin. Mesic vannoo virkavalansa ensi viikon perjantaina. Hänen virkakautensa kestää viisi vuotta.

Yhdysvallat ennätti jo tiistaina onnitella Mesicia voiton johdosta. Yhdysvaltain YK-lähettilään Richard Holbrooken mukaan Mesicin valinta on Kroatialle merkittävä askel kohti läntisen Euroopan eri elinten jäsenyyttä.

Naurava toisinajattelija

Kroatian uusi presidentti Stipe Mesic, 65, oli tunnettu toisinajattelija kommunistisessa Jugoslaviassa. Hän sai vankilatuomion osallisuudesta kansallismieliseen toimintaan vuonna 1971 ns. Kroatian kevään jälkiselvittelyissä.

Mesic istui jonkin aikaa samassa vankilassa kuin Drazen Budisa, joka oli hänen vastaehdokkaansa maanantaisissa vaaleissa.

Mesic nousi Jugoslavian viimeiseksi valtionpäämieheksi Euroopan yhteisön tukemana vuonna 1991, mutta hän ehti toimia virassaan vain hetken ennen kuin Jugoslavia hajosi ja Serbia ja Kroatia aloittivat sodan rajoistaan.

Mesic liittyi Franjo Tudjmanin konservatiiviseen Kroatian demokraattiseen unioniin (HDZ), mutta erosi siitä vuonna 1994 ja perusti oman puolueen, johon liittyi toisinajattelijoita Tudjmanin valtapiirin ulkopuolelta.

Puolueesta ei koskaan tullut menestystä, ja pian Mesic liittyi pieneen keskustalaiseen Kroatian kansanpuolueeseen (HNS), jonka riveistä hän nyt nousi presidentiksi.

Stipe Mesicin ulkoisia tunnusmerkkejä ovat lyhyeksi keritty tukka ja hilpeä virnistys kasvoilla. Häntä pidetään hyvin sanavalmiina ja vitsailuun taipuvaisena. Hän on itse sanonut olevansa mieluummin naurava kuin naurettava presidentti.

Mesicin väitettiin saaneen vaalirahoitusta hämäräperäisistä lähteistä, mutta epäilyt eivät kaataneet hänen kampanjaansa. Zagrebilaiset analyytikot sanovatkin, että Mesic on kuin Yhdysvaltain presidentti Bill Clinton skandaalinkestävä poliitikko.

Tietoja Kroatiasta

Jugoslaviasta irtautunut Kroatia on pinta-alaltaan 56 600 neliökilometriä eli noin kuudesosa Suomesta. Asukkaita on hallituksen Internet-kotisivujen mukaan lähes 4,5 miljoonaa.

Pääkaupungissa Zagrebissa on asukkaita liki miljoona. Maan virallinen kieli on kroatia, ja valuutan nimi on kuna.

Asukkaista neljä viidesosaa on roomalaiskatolisia kroaatteja. Ortodoksiset serbit ovat suurin vähemmistö; heitä on noin 12 prosenttia ja he asuvat pääasiassa Krajinassa ja Slavoniassa.

Kroatian talous nojaa vahvasti maatalouteen, elintarvike- ja tekstiiliteollisuuteen sekä turismiin.

Kroatia julistautui itsenäiseksi vuonna 1991, minkä seurauksena serbiväestö ryhtyi Jugoslavian kansanarmeijan tukemaan kapinaan. Vuoden lopussa serbien hallussa oli kolmannes Kroatian maa-alueista. Aselepo solmittiin vuoden 1992 tammikuussa, ja rintamalinjoille sijoitettiin YK-joukkoja.

Rauhanneuvottelut eivät kuitenkaan tuottaneet tulosta, ja YK:n toimet suututtivat kroaatteja. Vuoden 1995 kesällä Kroatian joukot valtasivat serbeiltä Länsi-Slavonian ja Krajinan sekä loppukesästä vielä lähes koko Itä-Slavonian; kymmeniätuhansia serbejä pakeni.

Marraskuussa 1995 Kroatia ja Serbia sopivat, että Kroatia saisi pitkällä aikavälillä hallintaansa myös Itä-Slavonian.

STT-IA
11.2.2000

Ulkomaat -sivulle