Suomen autokanta yhä iäkkäämpää
Vaikka Suomessa ajettiin jo vuoden 1998 lopulla EU:n iäkkäimmillä henkilöautoilla, maamme autokannan keski-ikä on kasvanut edelleen. Vuodenvaihteessa Suomen henkilöautot olivat keskimäärin 10,25 vuotta vanhoja. EU-vertailua viime vuodesta ei ole vielä tehty.
Vuoden 1998 lopulla Suomi otti autojen iässä
kyseenalaisen EU:n ykkössijan Kreikalta. Tuolloin
meillä ajettiin keskimäärin 10,2 vuotta vanhoilla
henkilöautoilla, kun Kreikan vastaava luku oli
tasan 10.
Esimerkiksi Saksassa ja Ranskassa pikkuautojen
keski-ikä oli loppuvuodesta 1998 noin 7 vuotta.
- Henkilöautojen korkea keski-ikä on ilman muuta
syy huoleen. Se vaikuttaa kielteisesti sekä
päästöihin että liikenneturvallisuuteen, myöntää
Ajoneuvohallintokeskuksen rekisteröinti- ja
verotuslinjan apulaisjohtaja Kari Willman.
Hänen mukaansa on tärkeää huomioida myös
autojen poistoikä.
- Suomessa auto poistuu rekisteristä keskimäärin
yli 18-vuotiaana. Näillä keliolosuhteilla tuon
ikäluokan auto on jo hyvin vanha.
Meillä suljetut automarkkinat?
Wihlman arvioi, että Suomen autokannan
ikääntymisen oleellinen syy on maamme autovero.
Jos auto maksaa ostajalle meillä vaikkapa 200
000 markkaa, hinnasta noin toinen puoli kertyy
verosta.
Autoliiton toimitusjohtaja Pasi Nieminen
luonnehtii Suomen autoveroa erittäin korkeaksi.
Korkein hallinto-oikeus selvittääkin paraikaa, onko
ulkomailta Suomeen tuotavien käytettyjen autojen
autovero EU-säännösten mukainen.
- Koska ulkomailta tuotavien käytettyjen autojen
verotus on niin kova, meillä on käytännössä
suljetut automarkkinat. EU:n perusperiaate,
tavaroiden vapaa liikkuvuus, ei toteudu tällä
järjestelmällä autojen osalta, Nieminen
tähdentää.
Autovanhus saastuttaa
Autoliiton Niemisen mukaan Suomen autokantaa
kannattaisi nuorentaa autoveron remontilla.
- Jos uusien autojen hinnat laskisivat, tämä
pudottaisi myös käytettyjen ajokkien hintoja.
Autoliitto on suositellut myös vähärikkisten
polttoaineiden selkeää veronalennusta. Se ohjaisi
liiton mukaan sekä autonhankintaa että
polttoaineen käyttöä ympäristöystävällisemmäksi.
Ajoneuvohallintokeskuksen Wihlman haluaa
verrata myös Suomen autojen vuotuista
käyttömaksua tapaan, jolla käyttömaksu peritään
Saksassa.
Meillä uusien autojen käyttömaksu on
korkeampi kuin vanhojen, mutta asia on ajateltu
Saksassa toisin päin: siellä käyttömaksu kohoaa
hyvinkin selvästi auton iän myötä.
Iäkkään auton korkeampaa käyttömaksua
puoltaisi ainakin se, että vanhenevan auton
päästöt kohoavat varsin selvästi.
- On arvioitu, että kymmentä vuotta vanhempi
auto tuottaa joitakin päästöjä jopa sata kertaa
enemmän kuin uusi ajoneuvo, Wihlman
muistuttaa.
Vanhat autot aiheuttavatkin 90 prosenttia
henkilöautoliikenteen päästöistä. Autoliiton
mukaan uusien autojen säännellyt päästöt ovat
nyt vain viisi prosenttia siitä mitä ne olivat
vuosikymmen sitten.
Uusien ja vanhojen auton liikenneturvallisuudessa
on siinäkin nykyisin merkittävä ero.
- Luistoeston järjestelmät ja ABS-jarrut alkavat
olla jo vakiovarusteita myös keskitason
perheautoissa. Samoin yleistymässä ovat
turvakorit, airbagit sekä pyrotekniset turvavyön
kiristimet, Autoliiton Nieminen alleviivaa.
Ajoneuvokanta kasvaa tasaisesti
Suomen ajoneuvokanta jatkaa tasaista kasvuaan.
Ajoneuvoja oli maassamme viime vuoden lopussa
lähes 115 000 enemmän kuin edellisessä
vuodenvaihteessa.
Yhteensä ajoneuvoja oli 3,57
miljoonaa. Kasvua edellisvuoteen oli yli kolme
prosenttia.
Henkilöautoja oli vuodenvaihteessa 2,07
miljoonaa. Niistä 53,2 prosenttia oli otettu
käyttöön ennen vuotta 1990.
Henkilöautoista vähäpäästöisten osuus oli nyt
42,7 prosenttia.
STT-IA
11.2.2000
Kotimaa -sivulle
|