Kangasalan Äijä
11.2.2000
Vaalimietteitä
Mitä yhteistä on kolmella hävinneellä presidenttiehdokkaalla: Esko Aholla, Elisabeth Rehnillä ja Riitta Uosukaisella? Kaikilla oli kokoomuslainen vaaliveturi.
Esko Ahon markkinointiviestinnästä vastasi kokoomuksen sosiaalivakuutustoimikunnan jäsen Outi Talvinen. Elisabeth Rehnin vaalipäällikkö oli kokoomusaktiivi Ritva Saarikangas ja Riitta Uosukaisen kampanjavastaavana toimi kokoomuksen tiedotuspäällikkö Lauri Kaira.
Mikä meni pieleen, vai menikö?
Esko Ahon kampanja oli ehkä ammattitaitoisimmin hoidettu. Monen mielestä viikko lisää kampanja-aikaa olisi tehnyt kännykkäisästä maan isän.
Esko Aho sai kuitenkin mitä tilasi. Ylimielinen suhtautuminen kokoomukseen maksoi Aholle nyt presidentin paikan.
Aholla ratsastanut sijoittaja Pentti J.K. Kouri puki keskustan sisäpiirin pettymyksen sanoiksi toteamalla vaalivalvojaisissa: "Kokoomus ratkaisi nämä vaalit. Sellainen salkärangaton puolue voitaisiin yhtä hyvin lakkauttaa".
Näin arvioi tilannetta seteliselkärankainen Kouri, joka ilmoitti sijoittaneensa rahansa Ahoon.
Elisabeth Rehnin kampanjassa oli selvästi enemmän ammattitaitoa kuin kuusi vuotta sitten. Samalla ammattiosaamisella Lillanista olisi tehty presidentti kuusi vuotta sitten.
Nyt kynnykseksi muodostui ehdokas itse. Lillan eli lähes koko vaalikampanjan ajan menneisyydessä. Hän taisteli edelleen Martti Ahtisaarta vastaan. Kaiken kertova esimerkki oli Lillanin kokema suuri vääryys Tuttu juttu -ohjelmassa edellisten vaalien alla. Hän sai mielestään yhden ruusun liian vähän. Se ratkaisi!
Riitta Uosukaisen vaalikampanja päättyi huonoon tulokseen. Hyvälläkään kampanjalla Riitta tuskin olisi selvinnyt toiselle kierrokselle. TV-keskusteluissa Aho ja Halonen olivat suurten puolueiden sarjassa omaa luokkaansa.
Uosukaisen kampanjasta puuttui pihvi ja gallupeihin reagoitiin sodalla gallupeja vastaan. Kampanjatoimiston suuri saavutus oli se, että puheenjohtaja Niinistö saatiin uunotettua Uosukaisen mainostajaksi eli lämmittelybändiksi siinä vaiheessa kun Riitan mahdollisuudet olivat jo menneet.
Kangasalan Äijä on miettinyt, että jos edellä mainitut kolme kampanjamaakaria keräisivät virheensä yhteen ja ottaisivat niistä oppia, niin kuuden vuoden kuluttua maassa voisi olla kokoomuslainen presidentti.
Tuskin Sauli Niinistökään silloin on enää puolivallaton leskimies.
Tarja Halosen kampanja oli perusammattitaidolla tehty. Ei mitenkään häikäisevä, mutta kampanjana tasokas. Ehdokas itse kuitenkin ratkaisi välittömällä, aidolla olemuksellaan ja verbaalisella valmiudellaan vaalivoiton. Tuote myi monien yllätykseksi myös porvarikentässä.
Tarja Halosen vaalivalvojaiset olivat porvarin painajainen. Televisio välitti leikkaamattomana Ilkka Taipaleen ja Ruben Stillerin höyrypäiset kommentit.
Niiden perusteella voi sanoa, että Tarja Halosen kausi presidenttinä on vain kuuden vuoden mittainen.
Ainoa mikä Tarjan tästä voi pelastaa, on kirkkohäät Kallion kirkossa. Äijä odottaa kutsua.
