Aho jättää politiikan?
Kun Esko Aho nimettiin keskustan presidenttiehdokkaaksi ja hän ilmoitti vetäytyvänsä puolueen puheenjohtajan tehtävien hoitamisesta vaalitaistelun ajaksi, nousivat esiin ensimmäiset epäilyt, ettei mies kenties tulevasta vaalimenestyksestään riippumatta enää jatkaisi puheenjohtajan tehtävässä.Aho menestyi vaaleissa hyvin saaden suorassa kansanvaalissa yli 1,5 miljoonaa ääntä ja onnistuen haalimaan huomattavan korkeaa kannatusta myös monilta sellaisilta alueilta, joille keskustalla puolueena ei aiemmin ole ollut asiaa.
Nyt presidentinvaaleissa täpärästi hävinnyt keskustan puheenjohtaja Aho harkitsee vakavasti puolueen puheenjohtajan tehtävien jättämistä ensi kesän puoluekokouksessa. Aho totesi tiistaina lähtiessään "toipumislomalle", ettei hän "palaa entiseen asetelmaan".
Aho ei ollut vielä tällä viikolla valmis kertomaan suunnitelmistaan.
- En tiedä omaa tulevaisuuttani. Nyt täytyy ajatella.
Samalla keskustan puheenjohtaja lupasi kuitenkin yllätyksiä:
-Voin sanoa, että se mihin tulen päätymään, ei ole vailla yllätyksiä.
Seuraajalla spekuloidaan jo
Epätietoisuus Ahon aikeista vaivaa muuta keskustajohtoa. Varapuheenjohtajat ja ryhmäjohto vakuuttavat yksisuisesti uskovansa, että Aho jatkaa puheenjohtajana. Tämä lieneekin puoluejohdon ja kenttäväen laaja toivomus.
Suita pitää myös supussa se, puheenjohtajaehdokasnimien heitteleminen ilmaan tulkittaisiin puoluetta vahingoittavaksi toiminnaksi. Ainakaan se ei olisi omiaan parantamaan esittäjän omia mahdollisuuksia korkeisiin keskustatehtäviin.
Ahon seuraajalla ryhdyttiin spekuloimaan jo ennen presidentinvaaleja. Joulukuussa Paavo Väyrysen äänitorvena tunnettu keskustan eduskuntaryhmän kuopus Petri Neittaanmäki ryhtyi arpomaan tulevaa puheenjohtajaa joukosta Seppo Kääriäinen, Mauri Pekkarinen ja Paavo Väyrynen.
Neittaanmäen puheenjohtajaspekulaation taustalla oli keskustapiireissä yleistynyt käsitys, että Aho tulee jättämään puolueen puheenjohtajuuden kävipä vaaleissa miten tahansa.
Muina puheenjohtajaniminä ovat julkisuudessa esillä olleen etenkin Sirkka-Liisa Anttila, Maria Kaisa Aula, Matti Vanhanen ja Olli Rehn.
Keskustalle Ahon lähtö olisi lyhyellä aikavälillä tarkastellen vahinko, sillä tämän saamien yli 1,5 miljoonan äänen turvin näyttäisi houkuttelevalta lähteä ensin kunnallisvaaleihin ja sitten eduskuntavaaleihin. Uskomus on tällöin se, keskusta kykenisi pitämään ainakin osan niistä urbaaneista äänistä, joita keskustan ehdokas nyt ensimmäistä kertaa sai.
Aiemmista suoraa kansanvaalia käyttäen käydyissä presidentinvaaleissa saatu kokemus ei tosin puolla tätä arviota, sillä edes ns. Koivisto -ilmiö ei koitunut häntä presidentiksi ajaneen SDP:n kestohyödyksi.
Palaako Väyrynen?
Europarlamentaarikko Paavo Väyrynen, joka hävisi keskustan esivaalissa presidenttiehdokkuuden Aholle, on julkisesti kertonut pitävänsä uransa pahimpana virheenä sitä, että hän aikanaan luopui keskustan puheenjohtajuudesta.
Väyrysen jälkeenhän puheenjohtajaksi valittiin hänen tuolloinen suosikkinsa ja pitkäaikainen oppipoikansa Aho. Pian Ahon valinnan jälkeen Väyrynen sai kuitenkin havaita, että oppipoika kieltäytyi kulkemasta oppi-isänsä talutusnuorassa.
Aho osoittautui voimakastahtoiseksi ja jopa itsepäiseksi puoluejohtajaksi, joka vuoden 1991 vaaleissa niitti sen vaalivoiton, jonka Väyrynen oli kylvänyt. Tämän voiton siivittämänä Aho nousi pääministerin paikalle ja teki Väyrysen mielestä kohtalokkaita virheitä EU-politiikan suhteen.
Paavo Väyrynen herättää suomalaisissa voimakkaita antipatioita ja sympatioita. Vaikka hänen kannatuksensa keskustan patavanhoillisessa jäsenkunnassa on vankka, on keskustan järjestökentällä kuitenkin uskottava olevan niin paljon itsesuojeluviettiä, että se suojelee itsensä ja puolueen niiltä riskeiltä, joita Väyrysen valintaan liittyisi.
Mihin Aho päätyy?
Suomalaisessa politiikassa on presidenttiyttä lukuun ottamatta varsin vähän sellaista tavoiteltavaa, jota Aho ei oli olisi jo saavuttanut. Hänen kunnianhimolleen sopisi pääministeriys, joka on kuitenkin teoreettisestikin saavutettavissa vasta kolmen vuoden kuluttua.
Vaikka Aho uhrautuisi puolueen eteen ja tyytyisi hänelle sopimattomaan oppositiojohtajan rooliin, ei mihinkään tähtiin ole kirjoitettu, että tämä takaisi keskustalle nousun hallitus- saati pääministeripuolueasemaan seuraavissa eduskuntavaaleissa.
Koska keskustassa ja sen tulevaisuudessa niin paljon personoituu juuri Ahon henkilöön, keskustan sisäiset paineet Ahon painostamiseksi jatkamaan puolueen puheenjohtajana ovat tulevina viikkoina kovat. Tulemme näkemään julkisia vetoomuksia, mutta varsinainen lähetystöjen virta ei kulkene paraatiovien kautta.
Olkootpa kyselijöiden massat miten suuret tahansa, ketään ei kuitenkaan voida pakottaa loputtomasti jatkamaan tehtävässä, jolla sittenkin on vähän uutta annettavaa. Ei myöskään Esko Ahoa.
Aho kertoo tulevaisuutta koskevista päätöksistään maaliskuun alkupuolella.
TIMO KERVINEN
11.2.2000
