Verkkouutiset

Sisältö
Index
Pikauutiset
Pääkirjoitus
Politiikka
Talous
Ulkomaat
Kotimaa
Kolumnit
Ajassa
Ajanviete
Päivän sää
TV-ohjelmat
Arkisto
-------------

Viikon äänestys







Hallitus valehteli ehdotuksista yhteisistä sotaharjoituksista



Hallitus valehteli tietoisesti vastatessaan syksyllä 1978 maaseudun puolueen kansanedustajan J. Juhani Kortesalmen kirjalliseen kysymykseen ehdotuksesta Suomen ja Neuvostoliiton yhteisistä sotaharjoituksista.


Vastauksessa sanottiin yksiselitteisesti, ettei ehdotusta ollut tehty. Tämä ei kuitenkaan todellisuudessa pitänyt paikkaansa.

Sotaharjoitusehdotuksen yksityiskohdat ovat yksi keskeinen teema Juhani Suomen kirjoittaman Urho Kekkosen elämäkertasarjan viimeisessä osassa Umpeutuva latu.

Tärkeässä asemassa neuvostohierarkiassa ollut puolustusministeri Dmitri Ustinov toi ehdotuksen esiin useaan otteeseen vierailullaan heinäkuussa.

Asia tulkittiin poliittiseksi kysymykseksi, joten ehdotuksen tyrmääminen lankesi presidentti Kekkoselle. Tieto vuoti sittemmin julkisuuteen, ja sitä käsiteltiin myös ulkomaisessa lehdistössä.

Suomessa luultiin asian olevan jo poissa päiväjärjestyksestä, mutta näin helpolla Suomi ei kuitenkaan päässyt. Suurlähettiläs Vladimir Stepanov ajatuksen isänä palasi asiaan uudelleen.

Puolustusvoimain komentaja kenraali Lauri Sutela joutui saman asian eteen vieraillessaan Neuvostoliitossa. Hänellä oli ohjeet olla keskustelematta koko asiasta. Suomen lehdistölle hän joutui valehtelemaan asiasta.

Miksi ehdotusten olemassaolo sitten kiistettiin? Suomi on löytänyt vastauksen Kekkosen päiväkirjamerkinnöistä.

Ensinnäkin tärkeää oli, ettei länsivalloille annettaisi aihetta päätellä jonkin muuttuneen Suomen ja Neuvostoliiton välisissä suhteissa.

Yhtä tärkeä oli saada neuvostoliittolaiset itse oivaltamaan, että he olivat tehneet tyhmyyden. Se ei kuitenkaan saanut tapahtua vatvomalla asiaa julkisuudessa, jolloin siitä olisi helposti tullut Neuvostoliitolle arvovaltakysymys.

Suomi kirjoittaa, että jo kovien kokemusten opettama itsesuojeluvaisto neuvoi suomalaisia vaiteliaisuuteen. Ei ollut mitään syytä lähteä ylvästelemään sillä, että Ustinovin ehdotukset oli torjuttu. Neuvostoliitolla ei suurvaltana olisi ollut varaa menettää kasvojaan ja jättää jo kerran aloitettua hanketta kesken.


Ruotsi pyysi anteeksi

Suomen teoksen lähdeviitteistä ilmenee myös mielenkiintoinen tieto Suomen ja Ruotsin suhteista.

Alivaltiosihteeri Keijo Korhonen oli vuonna 1979 vierailulla Tukholmassa ja sai erikoisen viestin toimitettavaksi Kekkoselle.

Ruotsin porvarihallituksen ulkoministeri Ola Ullsten valitti aiemmin Suomessa paljastunutta ns. IB-vakoilua. Hän vakuutti, ettei moinen kömpelö epäammattimainen menettely toistuisi.

Viesti oli suullinen eikä siitä tehty mitään muistiota. Korhonen kuitenkin merkitsi asian omaan päiväkirjaansa.

Kekkosen kerrottiin hörähtäneen tyytyväisenä saatuaan viestin. Suhde Olof Palmeen ei Suomen mukaan kuitenkaan koskaan palautunut entiselleen.

STT-IA
1.9.2000


Politiikka -sivulle