Vetäytymisaikeet vauhdittivat UKK-arkiston perustamista
Takaiskut sisä- ja ulkopolitiikassa 1970 saivat presidentti Urho Kekkosen pohtimaan vakavissaan eläkkeelle siirtymistä. Ensimmäisenä askeleena oli oman yksityisarkiston perustaminen Orimattilan Niinikoskelle 18.8.1970. Näin sanoi UKK-arkiston arkistonhoitaja Pekka Lähteenkorva.Nyt UKK-arkisto on tutkijoiden ahkerassa käytössä. Tosin tietyin rajoituksin, jotka ovat vuosikymmenten saatossa muuttuneet.
Suuri muutos tapahtui joulukuussa 1992, jolloin kaikki ennen vuotta 1957 kertynyt aineisto tuli julkiseksi. Sen jälkeen syntyneet asiakirjat pidetään 40 vuoden ajan salassa.
- Urho Kekkosen arkiston käyttö vaatii lähes poikkeuksetta myös ulkoministeriön myöntämän tutkimusluvan. Arkistosäätiö on vuosina 1995-2000 myöntänyt jo yli 180 tutkijalle tutkimusluvan UKK-arkistoon, kertoi Lähteenkorva.
Mm. presidentti Mauno Koivisto on havainnut arkiston asiakirjojen täydentävän omia muistiinpanojaan.
Eläkepäivät houkuttivat
Oman arkiston perustaminen ei ollut hetken päähänpisto. Kekkonen oli ilmoittanut jo ennen vuoden 1968 presidentinvaaleja, että mahdollisen kolmannen kauden jälkeen hän ei enää olisi käytettävissä.
- Kekkonen halusi vetäytyä kirjoittamaan muistelmiaan jo alkuvuodesta 1974. Yksityisarkisto tuli järjestää hyvissä ajoin ennen tätä. Pitihän kokoelma siirtää presidentin linnasta uuden valtionpäämiehen tieltä, sanoo Lähteenkorva.
Vuosi 1970 toi presidentille vastoinkäymisiä. Eduskuntavaalit saivat SMP:n voiton myötä protestiluonteen. Ulkopolitiikan puolueettomuusmäärittelyssä oli ongelmia Neuvostoliiton johdon kanssa.
- Ajatus eläkepäivistä saattoi käydä yhä houkuttelevammaksi, arvioi Lähteenkorva.
Keväällä 1970 Kekkonen kirjoitti MTK:n puheenjohtajalle Veikko Ihamuotilalle kirjeen, jossa hän kertoi edesmenneen luottomiehensä Arvo Korsimon kanssa virittelemästään ideasta. Hän tiedusteli, olisiko Ihamuotilalla tiedossa sopivaa paikkaa arkiston sijoittamiseksi.
Ihamuotila ryhtyi oitis toteutukseen yhdessä akateemikko Kustaa Vilkunan kanssa. Kekkosella oli syyskuussa 70-vuotispäivä. Pellervolainen osuustoimintaliike ryhtyi kokoamaan lahjarahastoa arkistorakennuksen hankintaan, kertoo Lähteenkorva.
Muistelmat jäivät
Säätiölle tarjottiin lehti-ilmoituksen perusteella ostettavaksi vanhoja kouluja, meijereitä ja maatiloja. Säätiö osti Orimattilan Niinikoskelta Hovilan tilan, joka oli Ihamuotilan löytö.
Kekkosen henkilökohtaista arkistomateriaalia oli jo ryhdytty luetteloimaan. Tehtävään valittiin Valtionarkistossa työskennellyt Markku Järvinen.
Presidentin linnassa ollut aineisto jaettiin seitsemään asiaryhmään, kuten kirjeenvaihto, puheet, kirjoitukset, politiikka, urheilu ja valtiovierailut.
Näiden lisänä ovat salaisena materiaalina päiväkirjat ja suojelupoliisin raporttisarja. Järjestelmän avulla presidentin kanslian henkilökunta pystyi helposti myöhemmin täydentämään arkistoa.
Materiaalin siirto Orimattilaan aloitettiin vuonna 1972. Kekkosen suunnitelmat kuitenkin muuttuivat ja hän jatkoi presidenttinä sairastumiseensa saakka, syksyyn 1981.
- Muistelmiaan hän ei koskaan ehtinyt Orimattilassa kirjoittaa. Asiaa hän ei toki unohtanut. Hovilan vieraskirjaan Kekkonen kirjoitti 1970 luvun lopulla, että "täällä pitäisi käydä useammin", sanoo Pekka Lähteenkorva.
STT-IA
1.9.2000
