Rikkaiden irtiotto selittyy pääomatuloilla
Talouskasvu ei välttämättä edellytä tuloerojen kasvua
Ripeä talouskasvu elvyttää pohdintaa siitä, edellyttääkö talouskasvu tuloerojen kasvua ja miksi köyhät ovat yhä köyhiä.Peruspalveluministeri Osmo Soininvaaran (vihr.) mukaan 1990-luvun tulojakokehityksessä nähtiin rikkaiden irtiotto samalla kun muun väestön tulotaso laski.
Tilastomiehenä ministeri on pannut merkille, että kurjuutta jaettiin viime vuosikymmenellä tasapuolisesti väestön enemmistön kesken. Vielä vuonna 1998 väestön valtaosalla käytettävissä olevat tulot olivat alle lamaa edeltäneen tason.
Peruspalveluministeri tulkitsee, että suojaverkot toimivat, sillä pienituloisin kymmenes oli pärjännyt keskituloisiin nähden vielä aivan tyydyttävästi.
- Varsinainen muutos oli rikkaimman kymmeneksen irtiotto muusta kansasta, Soininvaara kirjoittaa kolumnissaan Suomen Kuvalehdessä. Tämän kansanosan keskimääräinen tulotaso oli noussut yli 20 prosenttia samalla, kun melkein kaikkien muiden tulot olivat laskeneet.
Soininvaara nimeää itsensä kiivaaksi tasaisen tulonjaon kannattajaksi, mutta etsii tulojakokehityksestä myönteisiä puolia. Hän kysyykin, ovatko opiskelu, osaaminen ja tunnollinen työnteko lopultakin alkaneet kannattaa Suomessa, mutta joutuu vastaamaan kielteisesti.
Vaikka työmarkkinoilla kilpaillaan hyvin koulutetuista avainhenkilöistä, ansiotulot eivätkä Nokian optiotkaan selitä Soininvaaran mukaan rikkaimpien rikastumista. Peruspalveluministeri löytää selityksen pääomatulojen 2,5 -kertaistumisesta, mistä on hyötynyt pieni tosirikkaiden joukko.
Soininvaara ihmettelee, että Suomessa on yhä niin vaikea vaurastua työnteolla ja niin helppoa rikastua myyntivoitoilla.
Hänestä on myös paradoksaalista, että eriarvoisuuden kasvu helpottaa heikko-osaisimmista huolehtimista, koska hyöty korkeiden palkkojen korottamisesta menee valtaosin verottajalle.
Tulo- ja varallisuuserot aika väistämättömiä
Talouskasvun ja tuloerojen yhteyksiä sivuttiin myös mm. Yhteiskunnalliset jaot ja hyvinvointi -seminaarissa, jossa Vaasan yliopiston professoriksi nimitetty Suomen Akatemian tutkija Jaakko Kiander totesi, että tuloerojen vaikutus ja riippuvuus talouskasvuun on heikko, mutta tasainen tulonjako saattaa lisätä tehokkuutta.
Kianderin mielestä talouskasvu ei sinällään edellytä tuloerojen kasvua, mutta vaurastuminen edellyttää riittäviä kannustimia.
Kianderin mukaan tuloerot ja varallisuuserot ovat aika väistämättömiä etenkin, jos halutaan ihmisten tekevän enemmän. Silloin heidän on myös saatava siitä enemmän.
Kiander kehottaa pohtimaan, voisiko Nokiaa ja informaatioteknologian nähtyjä ilmiöitä syntyä ilman pörssiä, toisin sanoen nykyistä pienemmillä kannustimilla.
Inhimilliseen pääomaan investoiminen on erittäin kannattavaa ja tehokkainta tulontasausta Kianderista olisikin osaamiserojen kaventaminen. Se tasaisi palkkajakaumaa ja vähentäisi näin tarvetta tulonsiirtoihin.
Tasainen työnjako antaisi mahdollisuuden köyhillekin keskiluokkaistua. Kianderin mukaan rahan suuntaaminen tulojakoputken alapäähän antaisi suhteellisesti paremman hyödyn, koska silloin köyhätkin pystyisivät investoimaan.
Läntisissä teollisuusmaissa tuloerojen kasvu ja köyhyys kytkeytyvät Kianderin mukaan yleensä työttömyyteen. Suomen painuttua lamaan havaittiin käytettävissä olevien tulojen eron pienenevän.
Yhdysvaltojen ns. uusi talous 1990-luvulla pysäytti tuloerojen kasvun, koska talous oli saavuttanut täystyöllisyyden. Kiander aprikoi, että Ruotsin liiallinen tulojen tasaus saattaisi olla talouskasvun hidastumisen syy.
Kysymykseen voi vastata kyllä ja ei, sillä talouskasvu ei ole vähentänyt työntekoa. Syynä voi olla liian hidas tuottavuuden kasvu.
Kiander edustaa näkemystä, jonka mukaan aika pitkälle edennyt tulontasaus voi olla tehokasta, jos siihen yhdistyy työllisyyttä parantavia kannustimia kuten ansiosidonnainen työttömyysturva, sosiaaliturvajärjestelmä ja subventoitu päivähoito.
Tehokkainta tulontasausta olisi osaamiserojen kaventaminen, joka johtaisi tasaisempaan palkkajakaumaan, joka puolestaan vähentäisi tulonsiirtoja.
- Tulojen tasaus voisi lisätä talouden tehokkuutta ja kasvua, Kiander arvioi.
MARGIT HARA
1.9.2000
