Sysikaski: Itä-Timorissa vallitsee juopa
Itä-Timorin paikallisen väestön ja YK:n väliaikaishallinnon välillä vallitsee tällä haavaa aikamoinen juopa, kertoo Kalle Sysikaski Sadankomiteasta. Sysikaski on seurannut pitkään Itä-Timorin kehitystä ja vuosi sitten hän oli yksi suomalaisista vaalitarkkailijoista Itä-Timorissa.Itätimorilaiset itse odottivat, että he olisivat saaneet YK:n hallintoon vahvemman jalansijan kuin mitä he lopulta saivatkaan, Sysikasi tähdensi keskiviikkona.
He ovat pettyneitä myös YK:n rahankäyttöön. Itätimorilaisten mielestä YK:n rahoja käytetään liikaa ulkomaalaisten, esim. australialaisten ja singaporelaisten yritysten hyväksi.
- Itätimorilaiset toivovat, että YK satsaisi enemmän Itä-Timorin talouselämään ihan kaikista perusasioista alkaen, hän totesi.
Itätimorilaisten odotukset ovat olleet ehkä vähän epärealistisia, hän myöntää. Työpaikkoja ei synny kuin pienin osin YK:n hallintoon.
- He ovat ehkä odottaneet YK:lta turhan suurta työllisyyssatsausta.
Menneisyydessä vielä selvitettävää
Juopaa lisää myös se, ettei menneisyyden väkivaltaisuuksia ole selvitetty, mikä painaa ihmisiä.
- Kaikki ovat menettäneet lähiomaisiaan ja monia ihmisiä on kidutettu ja raiskattu, he haluavat oikeutta. Samaan aikaan (menneisyyden selvittämiseen tähtäävä) prosessi liikkuu Indonesiassa hitaasti.
Tärkeää olisi, että Suomi ja EU muiden kansainvälisten toimijoiden kanssa painostaisivat Indonesiaa selvittämään asiat kansainvälisten oikeuspykälien mukaan, Sysikaski tähdensi.
- Nyt kun YK:n hallinto on vakiintunut Itä-Timorilla, olisi hyvä, että Suomi ja muut EU-maat satsaisivat suoraan itätimorilaisten oman kansalaisyhteiskunnan tukemiseen. Siellä on syntynyt paljon kansalaisjärjestöjä, jotka ovat tärkeitä demokratian vahtikoirina, hän muistutti.
- Ulkoministeri Erkki Tuomioja on keskeisessä asemassa Indonesian poliittisessa painostamisessa ja kehitysyhteistyöministeri Satu Hassi siinä, että Suomi uskaltaa tehdä sellaisia linjauksia, että se rahoittaa itätimorilaisia itseään eikä YK:n hallintoa.
Suomi on luvannut Itä-Timorin kehittämiseen yhteensä 45 miljoonaa markkaa vuosina 2000-2002.
Itä-Timorissa muistettiin itsenäistymisäänestystä
Tuhannet itätimorilaiset muistivat keskiviikkona vuosi sitten pidettyä itsenäistymisäänestystä ja sitä seuranneita väkivaltaisuuksia. Tasan vuosi sitten lähes 80 prosenttia itätimorilaisista äänesti maakunnan itsenäistymistä Indonesiasta.
Äänestystä seuranneissa verisissä väkivaltaisuuksissa sai surmansa noin tuhat ihmistä ja lähes 300 000 pakeni kahakoita naapurissa olevaan Länsi-Timoriin.
Itä-Timorin piispa, Nobelin rauhanpalkinnon saanut Carlos Ximenes Felipe Belo, kehotti muistopuheessaan itätimorilaisia "liittymään yhteen ja työskentelemään tulevaisuuden puolesta".
Pääkaupungin Dilin katedraalissa pidettyyn muistotilaisuuteen osallistui myös Itä-Timorin itsenäisyysjohtaja Xanana Gusmao, joka valittiin aiemmin jatkamaan tehtävässään.
YK:n edustajina mukana olivat väliaikaisen hallinnon (UNTAET) johtaja Sergio Vieira de Mello sekä itsenäisyysäänestyksen valvoja Ian Martin.
Belo kiitti puheessaan YK:ta, ja Indonesian entistä presidenttiä B.J. Habibieta siitä, että tällä oli "rohkeutta" antaa YK:n järjestää kansanäänestys.
Indonesia valloitti Itä-Timorin Portugalilta vuonna 1975 ja hallitsi sitä rautaisella otteella viime vuoden äänestykseen asti. Vuosikymmeniä kestäneen valtakauden aikana arviolta 200 000 ihmistä sai surmansa.
Itsenäisyysäänestystä edelsi ja seurasi verisiä väkivaltaisuuksia, kun Indonesian asevoimien tukemat puolisotilaalliset ryhmät yrittivät pelotella itätimorilaisia äänestämään maakunnan pysymisestä Indonesian hallinnassa.
Tulos oli kuitenkin riemuvoitto itsenäisyyden kannattajille: kaikkiaan 78,5 prosenttia itätimorilaisista äänesti itsenäistymisen puolesta.
Väkivalta ei ole loppunut
Äänestystä seuranneissa väkivaltaisuuksissa sai surmansa noin tuhat ihmistä ja lähes 300 000 joutui pakenemaan Länsi-Timoriin, missä on yhä noin 100 000 pakolaista.
Australian johdolla toimineen monikansalliset joukot rauhoittivat tilanteen viime syksynä, ja YK:n rauhanturvaajat ottivat heidän paikkansa alkuvuodesta. Itä-Timorissa on tällä hetkellä noin 8 000 rauhanturvaajaa.
YK odottaa, että Itä-Timorissa järjestetään vuoden 2001 loppuun mennessä vaalit, jotka johtavat lopulliseen itsenäistymiseen.
Puolisotilaallisten joukkojen väkivaltaisuudet ovat kuitenkin kiihtyneet viime aikoina, ja kaksi YK:n rauhanturvaajaa on tapettu. YK:n mukaan turvallisuustilanne on hallinnassa, mutta sen sotilaat ovat jatkuvassa hälytysvalmiudessa.
Sergio Vieira de Mello kehottikin puolisotilaallisia joukkoja laskemaan aseensa ja palaamaan kotikyliinsä Länsi-Timorissa.
STT-IA
1.9.2000
