Verkkouutiset

Sisältö
Index
Pikauutiset
Pääkirjoitus
Politiikka
Talous
Ulkomaat
Kotimaa
Kolumnit
Ajassa
Ajanviete
Päivän sää
TV-ohjelmat
Arkisto
-------------

Viikon äänestys







Väitöstutkimus osoittaa:

Lyhytterapian keinoista apua myös opinto-ohjauksessa



Opinto-ohjaukseen sopisivat mainiosti ratkaisusuuntautuneen psykoterapian keinot. Kasvatustieteen maisteri Jaakko Helander tutki asiaa väitöksessään ja tulokset olivat hyvät.


Nuoret saivat ratkaisusuuntautuneesta ohjauksesta apua paitsi opintoihin liittyviin ongelmiin myös niiden ulkopuolisen "tosielämän" hallintaan.

Helander kertoo, että tällaisesta ohjauksesta oli selvästi hyötyä esimerkiksi esiintymisiä jännittäville nuorille.

Samoin siitä hyötyivät jopa sellaiset opiskelijat, jotka olivat kokeneet jonkin traumaattisen kriisin kuten väkivaltaa. Toisaalta masentuneisuuteen tällaisella ohjauksella ei ollut vaikutusta.

Helander pitää opinto-ohjausta osana ennaltaehkäisevää mielenterveystyötä. Sen etu varsinaiseen terapiaan verrattuna on se, että se on lähempänä normaalia elämää.

- Oppilas ei leimaudu, kun hän tulee hakemaan apua johonkin ajankohtaiseen ongelmaan, Helander huomauttaa.

Hän arvelee, että ratkaisusuuntautunut opinto-ohjaus voisi vähentää nuorten pompottelua yhden auttajan pakeilta toisen luo.


Palaverikammon voittaminen auttaa muissakin peloissa

Opinto-ohjausta koskeva osuus nivoutuu Helanderin väitöksessä osaksi laajempaa kokonaisuutta, jossa Helander selvitti ratkaisusuuntautuneeseen psykoterapiaan liittyvää oppimista.

Nimikin viittaa jo siihen, mihin tällaisessa terapiassa tähdätään: ratkaisujen etsimiseen, ei ongelmien syiden kaiveluun. Terapiakertoja kertyy yleensä huomattavasti vähemmän kuin perinteisessä terapiassa. Niinpä usein käytössä on myös lyhytterapia-nimitys.

Väitöksensä ensimmäisessä osatutkimuksessa Helander seurasi aikuisten terapiaryhmää, toisessa analysoi 56 yksilöterapian tuloksia ja kolmannessa tutkimuksessa opinto-ohjauksessa oli 16 erilaisista opintoihin liittyvistä ongelmista kärsivää nuorta. Terapiakertoja kertyi 5-13.

Lyhytterapioita on kritisoitu pinnallisuudesta; arvostelijat ovat katsoneet, että niissä keskitytään vain yhteen ihmisen oireeseen tai ongelmaan.

Helander kuitenkin päättelee tutkimuksensa perusteella, että lyhyenkin terapian mahdollisuudet ovat paremmat kuin arvostelijat antavat ymmärtää.

Ihminen voi terapian ansiosta ratkaista yhden tietyn ongelman, mutta hän voi oppia soveltamaan samoja periaatteita myös myöhemmässä elämässään.

Esimerkkinä Helander mainitsee ryhmäterapia-asiakkaat, jotka pelkäsivät työhönsä liittyviä esiintymisiä. Vaikka ryhmässä keskityttiin hoitamaan palaverikammoa, osa mukana olleista pystyi voittamaan sen ansiosta myös muita elämäänsä haitanneita sosiaalisia pelkoja.

- Näenkin, että lyhytterapialla on arveltua enemmän arvoa ihmisen hyvinvoinnille ja persoonallisuuden kehittymiselle, kiteyttää Helander.


Eri terapioilla ehkä samoihin tuloksiin

Psykiatrian eri suuntauksilla on omat vankkumattomat kannattajansa. Toiset vannovat perinteisten, vuosikausia kestävien syväanalyysien nimiin.

Tällaisella terapialla pyritään vaikuttamaan ihmisen kokonaispersoonallisuuteen, jolloin ihmisen odotetaan oppivan uudenlaista suhtautumista elämään.

Lyhytterapian vaikutukset saattavat Helanderin mukaan olla samantyyppiset kuin pidemmän terapian. Etenemissuunta vain on toinen: lyhytterapiassa liikkeelle lähdetään yksityiskohdista ja edetään suuriin linjoihin.

- Tämä on kuitenkin oletus, ja asia vaatisi jatkotutkimusta, Helander tähdentää.

Helander ei halua ottaa oman tutkimuksensa perusteella kantaa siihen, millainen terapia olisi hyödyksi missäkin tapauksessa.

Hän huomauttaa, että siihen vaaditaan paljon laajempaa tutkimusta, ja sellainen onkin ollut meneillään Suomessa jo useita vuosia. Tuloksia ei kuitenkaan vielä lähiaikoina ole odotettavissa.

Kasvatustieteen maisteri Jaakko Helanderin väitöskirja Oppiminen ratkaisusuuntautuneessa terapiassa ja ohjauksessa tarkastettiin viime viikon perjantaina Helsingin yliopistossa.

STT-IA
1.9.2000


Ajassa -sivulle