Verkkouutiset

Sisältö
Index
Pikauutiset
Pääkirjoitus
Politiikka
Talous
Ulkomaat
Kotimaa
Kolumnit
Ajassa
Ajanviete
Päivän sää
TV-ohjelmat
Arkisto
-------------

Viikon äänestys







Opettajakunta kadottamassa työnsä hallinnan



Opettajakunta on menettämässä työnsä hallinnan. Uupumusta ja stressiä aiheuttavat kiireen lisäksi oppilaiden aggressiivisuus, koulunvastainen alakulttuuri sekä koulun ja opettajien arvovallan mureneminen.


Viime vuosina opettajat ovat paenneet innolla ennenaikaisille eläkkeille. Esimerkiksi työkyvyttömyyseläkkeelle opettajia on siirtynyt yleiseen keskiarvoon nähden kaksinkertainen määrä, ja yli puolet näistä eläkkeistä on myönnetty mielenterveysongelmien vuoksi.

- Tämä on huomattavasti enemmän kuin muissa ammattiryhmissä, sanoo opetusneuvos Olli Luukkainen opetushallituksesta. Erityisesti miesopettajilla mielenterveydellisten syiden osuus on 20 prosenttia suurempi kuin yleisesti miehillä.

Opettajien työssä nähdään kasapäin ongelmia, joihin toivotaan löytyvän ainakin jonkin verran helpotusta opettajakoulutuksen sisällön uudistamisesta sekä aiempaa kattavammasta täydennyskoulutuksesta.

Opetushallituksen Opepro-ennakointihankkeessa on selvitetty opettajakoulutuksen kehittämistarpeita kahden vuoden ajan kaikkiaan 15 raportisssa, joista kaksi viimeistä julkistettiin tiistaina.


Halukkuus alalle vähentynyt nopeasti

Loppuraportissa kannetaan huolta opettajien jaksamisen lisäksi myös siitä, että halukkuus alalle on hiipunut päättyneellä vuosikymmenellä. Vaikka koulutusmääriä ollaan nostamassa, ei kaikille koulutuspaikoille tahdo löytyä kiinnostuneita opiskelijoita, sanoo Luukkainen.

Matemaattisten aineiden opettajien koulutuspaikoista jäi täyttämättä 70-80 ja fysiikan opettajien kaikkiaan 90 koulutuspaikasta jäi täyttämättä liki kolmannes.

Myös pula erityisopettajista jatkuu, sillä suuri osa koulutuksen saaneista ei halua Luukkaisen mukaan hakeutua erityisopettajien tehtäviin.


Kiire ja läähättäminen saatava jo vähenemään

Opettajien niskaan kasataan yhä uusia vaatimuksia ja perustehtävää on lopulta vaikea hahmottaa, sanoo opetusneuvos Armi Mikkola.

- Opintoviikko sitä, opintoviikko tätä ja taas hypätään projektista toiseen. Tällainen kiire ja läähättäminen on saatava vähenemään ja selkeytettävä se, mikä on olennaista, vaatii Mikkola.

Parannusta opettajien jaksamiseen haetaan mm. uudesta yhteisöllisestä oppilaitoskulttuurista. Työyhteisöllistä oppimista pitäisi korostaa myös täydennyskoulutuksessa.

Osa peruskoulutuksesta pitäisi siirtää suosiolla täydennyskoulutukseen, sillä kaikki tieto ja taito ei tartu ennen kuin työkokemusta on jo jonkin verran karttunut, arvelee Mikkola.

Myös opettajien yhteiskunnallista vastuuta korostetaan. Tämä taas vaatii vahvaa ammatillista itsetuntoa ja vahvaa eettistä otetta.


Koulunvastainen alakulttuuri vahvistunut

Opettajien käsityksiä omasta työstään on selvitetty erikoistutkija Kari Kiviniemen Opepro-hankkeen viimeisessä osaraportissa.

Selvityksessä opettajia huoletti erityisesti koulun normeja uhmaavan häiriökäyttäytymisen ja aggressiivisuuden lisääntyminen sekä vahvistunut koulunvastainen alakulttuuri. Näiden ongelmien taustalla nähdään oppilaiden ja usein myös heidän vanhempiensa syrjäytyminen.

Opettajat arvioivat myös kasvatusnäkemysten sumentuneen niin, etteivät lapset totu enää koulussa kasvatuksellisiin rajoihin.

Myös koulun ja opettajien arvovallan yleinen mureneminen, nuorten kulttuurin viihteellistyminen, kiireen ja ristipaineiden lisääntyminen ja opetuksen sisällön sirpaloituminen nähtiin selvinä koulumaailman muutossuuntina.

Opettajakoulutuksen toivottiin antavan valmiuksia näissä muuttuvissa ja epävarmoissa oloissa, jotta opettajat voisivat tätä jälleen kokea hallitsevansa työnsä.

STT-IKK
1.9.2000


Kotimaa -sivulle