Verkkouutiset

Sisältö
Index
Pikauutiset
Pääkirjoitus
Politiikka
Talous
Ulkomaat
Kotimaa
Kolumnit
Ajassa
Ajanviete
Päivän sää
TV-ohjelmat
Arkisto
-------------

Viikon äänestys







Saunan terveysriskit hallintaan



Lääkärin ja fysiologin kannalta saunominen on ihmiselle stressi ja sillä saattaa olla terveyden kannalta negatiivisia seuraamuksia. Kohtuullisen saunomisen haitat ovat kuitenkin hyvin vähäiset verrattuna saunan tuomaan hyvään oloon.


Saunakulttuuri on keskeinen osa suomalaista elämänmuotoa. Suomalaisten saunatapoja ohjaavat pitkälti traditiot ja kokemus, kun taas Keski-Euroopassa saunomiselle on usein laadittu varsin yksityiskohtaiset terveysohjeet.

Fysiologisesti katsoen saunominen on voimakas lämpökuormitus, joka saa elimistössä aikaan stressireaktioita saunomisen voimakkuudesta riippuen. Fysikaalisesti suomalaisessa saunassa tulee elimistöön lämpöä keskimäärin lähes 1000:n watin teholla.

Koska ihminen pystyy poistamaan kehosta lämpöä saunassa vain haihduttamalla hikeä, seurauksena on elimistön väistämätön kuumeneminen. Vähäinen osa lämpöä poistuu myös hengityksen kostutuksen kautta.

Elimistön lämpiäminen saunassa stimuloi reseptoreita iholla ja aivoissa. Iholle virtaa enemmän verta ja hikirauhaset aktivoituvat. Ihon lämpötila kohoaa normaalissa saunomisessa lähelle 40 C-astetta. Lämpö nousee myös sisäelimissä, sydämessä ja aivoissa, mutta hitaammin.


Pulssi kiihtyy, verenpaine laskee

Ihmisen sydän pumppaa verta noin 5 litraa minuutissa. Reippaassa saunomisessa määrä voi nousta nuorella terveellä miehellä noin 13:een litraan minuutissa. Veren paluu sydämeen hidastuu, jolloin verenpaineen ylläpito vaikeutuu.

Verenpaineen pitämiseksi riittävällä tasolla sydämen syketaajuus nousee saunassa. Pulssi on kohtuullisessa saunomisessa 100-110 lyöntiä minuutissa, mutta kovassa saunomisessa 150-160 lyöntiä minuutissa.

Kohtuullisessa saunomisessa sisälämpötila on noin 38 astetta ja kovassa saunomisessa noin 39,5 astetta, joka hipoo jo lämpöhalvauksen riskirajoja.

Kun syketaajuus ylittää noin 100 lyöntiä minuutissa, käynnistyy elimistön stressihormonituotanto. Esimerkiksi lisämunuaisen tuottama noradrenaliini supistaa verenkiertoa maksassa, munuaisissa ja suolistossa ja auttaa siten lisäämään iholle menevän veren määrää. Stressihormonien lisäksi erittyy myös mielihyvähormoneja.

Sauna on siis rasitustekijä sydämelle ja varsinkin, jos siihen liittyy uintia kylmässä vedessä. Pelkkä saunomisen aiheuttama kuormitus on kuitenkin melko vähäinen, jos pysytään kohtuudessa.

Tohtori Olavi Luurilan tutkimusten mukaan saunominen sopii yleisesti ottaen myös sydänsairautta poteville.


Sauna ja humala tappava yhdistelmä

Alkoholi ja sauna eivät sovi hyvin yhteen. Yksi tai kaksi olutta ei ole pahaksi nestevajausta korjattaessa ja jäähdyteltäessä saunan jälkeen.

Humalassa saunomiseen liittyy kuitenkin selviä terveysriskejä, varsinkin jos saunotaan yksin. Saunottaessa humalassa verenpaineen on todettu olevan selvästi alempi kuin ilman alkoholia saunottaessa, mikä lisää pyörtymisriskiä.

Pyörtyvä voi loukata tai polttaa itsensä ja ilman apua lämpöhalvauskin on mahdollinen. Suomessa rekisteröidään vuosittain noin 20 tällaista saunakuolemaa.

Kova kuumuus ja krapula yhdessä lisäävät sydämen rytmihäiriöiden riskiä, koska krapulassa elimistön stressihormonit ovat jo valmiiksi koholla. Erityisesti tämä riski on sepelvaltimotautia sairastavilla.

Lisääntymisterveyteen ja saunomiseen liittyvät kysymykset ovat olleet melko aktiivisen tutkimuksen kohteena.

Miehillä sauna näyttäisi heikentävän tilapäisesti siittöiden määrää ja laadullisia ominaisuuksia, joka johtunee kivesten lämpötilan noususta.

Useina päivinä toistuva reipas saunominen vaikuttaa stressin tavoin häiritsevästi naisten kuukautiskiertoon. Suomalaisen nykykäsityksen mukaan normaali raskaus ei estä kohtuullista saunomista vielä loppuvaiheessakaan.

Kyselytutkimusten mukaan suomalaisista lapsista lähes kaikki käyvät säännöllisesti saunassa ja myös mielellään. Lapset kuumenevat saunassa aikuisia nopeammin mikä johtuu pienemmästä massasta ja suuremmasta pinta-alasta suhteessa kehon painoon.


Vauvojen saunatutkimus Arvo Ylpön johdolla

Lasten hikoilukyky ja ihon verenvirtauskyky ovat myös aikuisia heikommat. Tästä syystä alle 7-vuotiaiden lasten saunottamisessa tulee olla harkitseva. Pyörrytys ja huonovointisuus ovat tyypillisiä seurauksia lasten liian kovasta saunomisesta.

Tohtori Veikko Venho suoritti 1940-luvulla saunatutkimuksen vauvaikäisistä lapsista arkkiatri Arvo Ylpön johdolla.

Tässä vähemmän tunnetussa tutkimuksessa oli mukana 138 lasta, myös Venhon oma poika, nykyinen tohtori Vesa Venho. Nuorin lapsista oli 3 vuorokautta vanha ja pienin lapsi painoi 2015 grammaa.

Venho havaitsi, että suurin osa lapsista rauhoittui ja nukahti heti saunan jälkeen. Sisälämpötilan nousu oli keskiarvona 1,4 astetta, mikä viittaa kohtuulliseen lämpökuormitukseen.

Tutkimuksen perusteella Venho päätyy toteamaan, että tietyin varauksin aivan pienikin lapsi voidaan viedä saunaan muutamasta minuutista 10:een minuuttiin ja löylyäkin voi lyödä jonkin verran.

Ikäihmisten lämmönsäätelyjärjestelmä heikkenee. Hikirauhaset surkastuvat ja ihon verisuonet jäykistyvät ikääntyessä. Vanhoilla ihmisillä ongelmaksi saunassa saattaa tulla erityisesti verenpaineen ylläpito.

Toisaalta sauna stimuloi hikoilua ja saattaa siten ylläpitää tätä fysiologista toimintaa 'nuorekkaana'. Eräänä ohjeena on, että jos jaksaa kävellä saunaan, jaksaa sieltä kävellä poiskin.


Sauna ei sovi laihdutukseen

Urheilussa painijat ja nyrkkeilijät käyttävät saunaa jossakin määrin painonpudotukseen. Etuna on, että saunominen ei kuluta lihasten energiavarastoja.

Haittapuolena painaa se, että jo 2 prosentin nestevajaus kehon painoon nähden heikentää suorituskykyä ja sekoittaa neste- ja elektrolyyttitasapainoa. Tästä syystä käytäntönä onkin yleisemmin pudottaa painoa muilla keinoin. Sauna ei ole laihdutuslääke.

Vihdan käytön fysiologisia vaikutuksia ei ole tutkittu. Sen käyttö näyttää lisäävän hikoilua ja ihon verenkiertoa ja siten se voimistaa saunan kuumuusvaikutusta.

Perinnetiedon mukaan vihtomisella on monia vaivojen ja 'kutinan' poistoon liittyviä ominaisuuksia - saattoipa siitä ennustaa tulevaisuutensakin.

JUHANI SMOLANDER
1.9.2000

Kirjoittaja on kuormitusfysiologian dosentti Kuopion yliopistossa ja toimii tutkimustehtävissä Helsingin urheilulääkäriasemalla.


Ajassa -sivulle