Rauhanturvalain muutoksesta hallinnollisia uudistuksia
Uusi rauhanturvaamislaki astuu voimaan joulukuun viimeisenä päivänä. Lainmuutoksen myötä rauhanturvaamistoiminnan hallinnolliset järjestelyt muuttuvat ensi vuoden alusta alkaen.Tähän asti puolustusministeriö on vastannut suomalaisen rauhanturvaamisorganisaation henkilöstö-, materiaali- ja taloushallinnosta.
Sen vastuualueeseen on kuulunut myös operaatioiden tilanteiden seuranta. Suomalaiset rauhanturvajoukot ja sotilastarkkailijat ovat niin ikään toimineet puolustusministeriön alaisuudessa.
Toimeenpanotehtävät puolustusvoimille
Rauhanturvaamistoiminnan laajentuminen ja muuttuva toimintaympäristö ovat lisänneet tarvetta rauhanturvaamistoiminnan yleisjärjestelyiden uudelleenarviointiin.
Nykyinen tehtäväjako puolustusministeriön ja puolustusvoimien välillä ei ole ollut tarkoituksenmukainen toimintavalmiuden ylläpitämisen ja rauhanturvaamisoperaatioiden käytännön toteutuksen kannalta.
Suomen järjestely on poikennut muun muassa muissa pohjoismaissa noudatettavasta kaavasta.
Jatkossa puolustusvoimat hoitaa kaikki rauhanturvaamistoiminnan käytännön valmistelu- ja toimeenpanotehtävät. Näin ollen pääesikunta vastaa ensi vuodesta alkaen muun muassa valmiusjärjestelmän ylläpidosta sekä rauhanturvaamistoiminnan yleisestä hallinnosta.
Lainmuutoksen jälkeen puolustusministeriö vastaa edelleen rauhanturvaamispolitiikkaan liittyvistä kysymyksistä niiltä osin, kun ne eivät kuulu ulkoasiainministeriön vastuualueeseen. Lisäksi ministeriö vastaa toiminnan ohjauksesta, voimavarojen hankkimisesta ja säädösvalmistelusta.
Vuodenvaihteen jälkeen Niinisalossa sijaitseva YK-koulutuskeskus toimii suoraan pääesikunnan alaisuudessa.
Koulutuskeskuksen roolia vahvistetaan nykyisestä niin, että muun muassa huolehtii jatkossa suomalaisen rauhanturvaamisorganisaation henkilöstö-, huolto- ja koulutusasioista.
Lokakuun alusta alkaen Koulutuskeskuksen johtajaksi on määrätty eversti Juha Kilpiä.
Myös humanitaariset operaatiot mahdollisia
Operatiivisesti rauhanturvaamisorganisaatio on operaation toimeenpanijan eli esimerkiksi YK:n tai NATO:n johdossa. Kansallisissa asioissa organisaatiota johtaa pääesikunta.
Rauhanturvaamislain soveltamisalaa selkeytetään. Muutoksen myötä suomalaisilla sotilailla on jatkossa mahdollisuus osallistua myös humanitaariseen operaatioon esimerkiksi YK:n erityisjärjestön tai viraston esittämän virallisen osallistumispyynnön perusteella.
Rauhanturvaamistoiminnan osallistumisen peruskriteerit ja päätöksentekomenettely pysyvät lainmuutoksesta huolimatta ennallaan.
MIKKO LAITINEN
1.9.2000
