Puuenergian käyttö lisääntyy voimakkaasti
Puuenergia kattaa jo 20 prosenttia Suomen energian kokonaistuotannosta. Metsähakkeen käyttö on kaksinkertaistunut neljännesmiljoonan kuutiosta yli puoleen miljoonaan kuutioon viimeisen viiden vuoden aikana.Jos mukaan luetaan maatilojen ja pientalojen sekä lämpöyrittäjien käyttämä hake, kokonaismäärä nousee noin 750 000 kiintokuutioon, mikä vastaa energiana 1,5 terawattituntia.
Puuperäiset polttoaineet kattavat 20 prosenttia energian kokonaistuotannosta ja 10 prosenttia sähkön tuotannosta, mikä on suurempi osuus kuin missään muussa teollistuneessa maassa.
Energiareserviä makaa edelleen metsissä
Keskimäärin 40 prosenttia teollisuuden puuraaka-aineesta päätyy lähinnä kuoren, purun ja mustalipeän muodossa energiakäyttöön.
Sen sijaan metsien energiareservien käyttöönotto edellyttää yhteiskunnan vastaantuloa investointi- tai muiden tukien, energiaverotuksen, tutkimus- tai kehitystyön keinoin.
Tekesin vuonna 1999 käynnistämän puuenergian teknologiaohjelman tavoitteena on lisätä uusiutuvista lähteistä saatavan energian määrää vuodesta 1995 vuoteen 2010 mennessä 3 Mtoe eli 50 prosenttia ja edelleen vuoteen 2025 mennessä yhteensä 6 Mtoe eli 100 prosenttia.
Pääosa lisäystavoitteesta perustuu puubiomassaan, joka saadaan joko metsäteollisuuden prosessitähteestä tai metsiemme hakkuutähteen ja pienpuun reservistä.
Käytön lisäys ohjautunee paljolti suuriin, sähköä ja lämpöä tuottaviin laitoksiin, joille metsähake on useimmiten muun puutähteen, turpeen, yhdyskuntajätteen tai hiilen seospolttoaine.
Myönteiset asenteet vauhdittavat metsähakkeen käyttöä
Vaikka asenteet ovat kehittyneet metsähakkeelle myönteiseen suuntaan, käytön kasvun tiellä on kuitenkin edelleen esteitä.
Käyttäjille osoitetun kyselyn mukaan esteistä tärkeimmät ovat korkea kustannustaso, toimitusorganisaation puuttuminen ja toimitusten epävarmuus, vastaanotto- ja käsittelyongelmat, riittämätön kattilateho sekä epätyydyttävä laatu.
Tekesin käynnistämä puuenergian teknologiaohjelma on jo tuottanut uusia teknisiä ratkaisuja ja logistisia metsähakkeen tuotantokustannusten alentamiseen ja laadun parantamiseen.
Koska ohjelma tähtää tuotantokustannusten alentamiseen, seurataan myös puupolttoaineitten hintakehitystä.
Metsähakkeen keskihinta on alentunut merkittävästi erityisesti sen ansiosta, että hakkuutähdehakkeen osuus on kasvanut voimakkaasti. Vuonna 1999 keskimääräinen veroton hinta oli lämpölaitoksilla 53 markkaa/MWh.
Ohjelman tavoitteena luoda puitteet pienpuusta ja hakkuutähteestä tehdyn metsähakkeen energiakäytön viisinkertaistamiselle viidessä vuodessa niin, että vuonna 2003 tuotettaisiin 2,5 miljoonaa kiintokuutiota metsähaketta ja sillä noin viisi TWh energiaa.
Samalla kehitetään teknologiaa hyödyntämään ilmastomuutoksen kautta avautuvia vientimarkkinoita.
Puuenergian teknologiaohjelman kokonaisbudjetin arvio vuosille 1999-2003 on 250 miljoonaa markkaa.
IA
1.9.2000
