Verkkouutiset

Sisältö
Index
Pikauutiset
Pääkirjoitus
Politiikka
Talous
Ulkomaat
Kotimaa
Kolumnit
Ajassa
Ajanviete
Päivän sää
TV-ohjelmat
Arkisto
-------------

Viikon äänestys







Viikon varrelta - ulkomaat lyhyesti



Ranskassa suunnitellaan suuria veronkevennyksiä

Ranskan valtionvarainministeri Laurent Fabius ilmoitti torstaina maan hallituksen suunnittelevan mittavia verohuojennuksia.

Vuoteen 2003 mennessä veroja on tarkoitus alentaa yhteensä 120 miljardia frangia (runsaat 109 miljardia markkaa). Fabiuksen mukaan kyseessä on suurin uudistus Ranskan verotuksessa viiteen vuosikymmeneen.

Uudistuksen myötä kaikkien verovelvollisten tuloverot pienenevät 1.5-3,5 prosenttiyksikköä. Samalla kuitenkin pienituloisten sosiaaliturvaa kavennetaan, jotta työnteosta tulisi aina sosiaaliavun varassa elämistä kannattavampaa.

Yhtiöveroa alennetaan asteittain nykyisestä 37 prosentista 33,3 prosenttiin. Uudistuksia on luvassa myös tietulleihin ja lämmitysöljyn verotukseen.

Ranska aikoo rahoittaa verohuojennukset matkapuhelinlupien myynnistä saamillaan tuloilla ja ennätysmäisellä budjettiylijäämällä.

Pääministeri Lionel Jospinin tarkoituksena arvellaan olevan talouskasvun vauhdittamisen lisäksi tarve vauhdittaa vasemmistopuolueiden menestystä ensi vuoden kunnallisvaaleissa sekä vuoden 2002 presidentinvaaleissa.


ETYJ arvostelee Jugoslavian vaaleja

Jugoslavian syyskuussa pidettävät vaalit antavat mahdollisuuden väärinkäytöksille, arvostelee Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö ETYJ.

Vaalien luonne ei ole riittävän avoin, eikä niitä siten järjestetä kansainvälisten normien mukaisesti, järjestö arvosteli torstaina. Vaalit järjestetään Jugoslaviassa 24. syyskuuta.

Liittovaltiotasolla pidetään samanaikaisesti sekä presidentin- että parlamenttivaalit. Myös paikallisvaalit on määrä järjestää samana päivänä.

Jugoslavian vaalilait mahdollistavat maan valtapuolueen ylilyöntiaseman vaalilautakunnissa, ETYJ huomauttaa. Siten puolue voi kontrolloida vaalitulosta niin halutessaan. Vallassa on presidentti Slobodan Milosevicin sosialistinen puolue.

Lisäksi vaalitulosta ei ole maan lakien mukaan pakko julkistaa heti, mikä luo otolliset olosuhteet väärinkäytöksille. Jugoslavia ei myöskään suostu ottamaan vaalitarkkailijoita niistä maista, jotka tukivat NATO:n Kosovo-pommituksia.


Astrid Lindgren ja kuningas suosituimmat ruotsalaiset

Ruotsin suosituimmat henkilöt on jälleen saatu selvitettyä - naisista suosituin on kirjailija Astrid Lindgren ja miehistä kuningas Kaarle Kustaa. Asia käy ilmi Ica-Kuriren -sanomalehden vuosittaisesta kyselytutkimuksesta.

Kaarle Kustaan kanssa suosituimmuudesta on viime vuosina kilpaillut entinen pääministeri Carl Bildt, joka tuli tämän vuoden mittauksessa toiseksi.

Kirjailija Astrid Lindgren on naisten sarjassa täysin vailla vertaa. Viime vuonna hän sai enemmän ääniä kuin miesten listan seitsemän kärkihenkilöä yhteensä.

Kuningatar Silvia on myös perinteisesti sijoittunut hyvin naisten listalla, tänä vuonna hän oli toiseksi suosituin. Vasemmistojohtajat sijoittuivat tänä vuonna hyvin; Gudrun Schyman tuli kolmanneksi ja neljännen sijan sai Mona Sahlin.

Viime vuotista sijoitustaan miesten listalla paransivat yritysjohtaja Percy Barnevik tullen nyt kolmanneksi viime vuoden yhdeksänneltä sijalta ja pääministeri Göran Persson nousi viime vuoden 13. sijalta neljänneksi.

Yhteiskuntatieteiden professori Peter Esaiasson arvioi, että kyselyn tulokset kertovat kansalaisten luottamuksen poliitikoihin lisääntyneen. Kyselyyn vastasi tuhat ihmistä.


Hare Krishna -liikkeen lehmistä ongelma Ruotsissa

Hare Krishna-liikkeen kannattajien iäkkäistä lehmistä on muodostunut ongelma lääninhallitukselle Tukholmassa, kirjoitti Svenska Dagbladet torstaina.

Viranomaisten mielestä sairaat lehmät tulee lopettaa, jos ne kärsivät, mutta hindulaisen Hare Krishna -liikkeen mielestä lehmien tulee antaa kuolla luonnollisesti.

Toinen lehmistä, 15-vuotias Sati, kärsii huonoista jaloista ja toinen, 20-vuotias Cintamani, on hyvin laiha. Kummallakin on vaikeuksia liikkua ja kaikki ovat sitä mieltä, että lehmillä on kipuja.

Eläinsuojelulain mukaan eläimiä on suojeltava tarpeettomalta kivulta ja ne on lahdattava, jos niitä ei pystytä auttamaan lääketieteellisesti.

Harekrishnojen edustajan Jonas Anderssonin mukaan lehmän ruumissa oleva sielu ei voi syntyä ihmiskehoon, jos eläin tapetaan. Nyt viranomaisten täytyy päättää lehmien kohtalosta. Oikeus ei päätöksiä tehdessään ota huomioon uskonnollisia arvotuksia.


Gusmao jatkaa Itä-Timorin itsenäisyysliikkeen johdossa

Itä-Timorin itsenäisyysliikkeen johtaja Xanana Gusmao on valittiin keskiviikkona jatkamaan tehtävässään.

Itä-Timorin kansalliskongressi ilmoitti päätöksestään pääkaupunki Dilissä kuvernöörin toimiston eteen kerääntyneelle väkijoukolle.

Nobelin rauhanpalkinnon saanut Jose Ramos-Horta on valittu varajohtajaksi yhdessä Mario Carrascalaon kanssa.

Itä-Timoria hallinnoi tällä hetkellä YK. Itä-Timor äänesti kansanäänestyksessä vuosi sitten Indonesiasta irrottautumisen puolesta. Indonesia hallinnoi aluetta 23 vuotta miehitettyään sen vuonna 1975.


Kurskin miehistön ruumiiden nosto alkaa syyskuussa

Venäläisen Kursk-sukellusveneen miehistön ruumiita ryhdytään nostamaan onnettomuusaluksesta syyskuun lopulla, kertoi varapääministeri Ilja Klebanov tiistaina Pietarissa.

Klebanovin mukaan norjalaiset sukeltajat avustavat venäläisiä ruumiiden noutamisessa Barentsinmeren pohjasta.

Venäläiset aikovat itse nostaa ydinsukellusvene Kurskin ensi vuoden kesällä, sanoi Klebanov edelleen.

Klebanov toimii puheenjohtajana tutkintalautakunnassa, joka asetettiin 12. elokuuta sattuneen onnettomuuden jälkeen.

Klebanov on viime päivinä tutkinut pelastustoimien järjestelyjä pietarilaisessa Rubinin varustamossa, joka on rakentanut onnettomuusaluksen kaltaisia sukellusveneitä. Sukeltajien on tarkoitus leikata Kurskin runkoon "ikkuna", jonka kautta miehistön ruumiit saadaan ulos aluksesta.

Ainoastaan venäläisten sukeltajien on määrä mennä sukellusveneen sisätiloihin. Venäläissukeltajat saavat tarvittavaa koulutusta pelastustoimiin norjalaisella pelastusaluksella.

Kurskin nostamisen meren pohjasta arvioidaan maksavan vähintään 630 miljoonaa markkaa, kun taas miehistön ruumiiden noutamisen hinnaksi on laskettu 42-49 miljoonaa markkaa. Venäläiset toivovat saavansa operaatioihin myös ulkomaista apua.

Koonnut: IA
1.9.2000


Ulkomaat -sivulle