Kasviksilla väri lasten elämään
Palsternakka, parsa ja moni muu kasvis käyvät lähiviikkojen aikana entistä tutummaksi suomalaisille lapsille ja teineille, kun Kotimaiset Kasvikset ry ja Suomen Syöpäyhdistys käynnistivät ensimmäisen valtakunnallisen Terveyttä Kasviksilla -kampanjan.Tempauksen tavoitteena on muistuttaa jälkikasvua ja heidän vanhempiaan kasvisten maukkaudesta ja terveellisyydestä. Kampanja toteutetaan TV- ja ulkomainontana sekä koulu- ja esikoulutapahtumina.
Koska kampanjan kohderyhmänä ovat lapset, suuntautuu osa toiminnasta suoraan kouluihin.
- Noin 80 koulussa eri puolella Suomea järjestetään sadonkorjuutapahtumia. Maa- ja kotitalousnaisten piiriyhdistysten kotitalousneuvojat käyvät näissä ala-asteen tapahtumissa esittelemässä ja maistattamassa kasviksia, kertoo Kotimaiset Kasvikset ry:n toimitusjohtaja Timo Taulavuori.
Yhdistykset ovat ryhtyneet laajaan, 3,5 miljoonaa markkaa maksavaan terveyskampanjaan, koska huoli kasvisten katoamisesta ruokalautaselta on kova.
Monissa Euroopan maissa kasvisten osuus lasten ja nuorten ruokavaliosta on laskusuunnassa, kun taas rasvainen ja suolainen pikaruoka porskuttaa suosionsa huipulla. Tutkimusten mukaan varsinkin pojat unohtavat energian tarvetta tankatessaan kasvikset.
Päivittäinen kasvisannos puoli kiloa
- Tavoitteenamme on saada suomalaiset syömään puoli kiloa kasviksia joka päivä. Tähän tavoitteeseen päästään, kun marjoja, hedelmiä, juureksia ja vihanneksia syödään vähintään kuusi annosta päivässä, luettelee Taulavuori.
Yksi annos on noin 80 grammaa eli esimerkiksi keskikokoisen porkkanan verran.
- Toistaiseksi suomalaiset kasvisannokset jäävät useimmiten puoleen näistä suosituksista. Olisi erittäin tärkeää, että lapset tottuisivat jo varhain syömään kasviksia päivittäisten ruokailujen osana, sillä lapsena opitut ruokailutottumukset seuraavat elämän myöhempiä vaiheita, huomauttaa Taulavuori.
Hän toteaa, että aikuisilla on vastuu siitä, että nuorilla on mahdollisuus syödä kasviksia niin kotona, päiväkodeissa kuin koulussakin.
Mainospätkällä ulkomaista kysyntää
Kasvistempauksen kohderyhmälle ei oletettavastikaan ole helppoa saattaa terveysviestiä. Saarnaaminen ja perinteinen valistaminen on unohdettava.
- Kampanjassa ei patistella lapsia syömään enemmän kasviksia, vaan heille annetaan mahdollisuus itse oivaltaa, että kasvisten syönti on hauskaa ja se kannattaa, kuvailee Taulavuori kampanjan henkeä.
Hän iloitsee, että televisioon tehty mainospätkä, "Joku on TAAS syönyt kasviksia", on saanut kiinnostusta maamme rajojen ulkopuolella.
- Itävalta on hankkinut mainoksemme, joka onkin tehty niin, että se sopii hyvin kansainväliseenkin levitykseen, toteaa Taulavuori.
Hän lupaa, että nyt alkaneesta reilun kuukauden mittaisesta kampanjasta on tarkoitus tehdä useampi vuotinen tapahtuma.
Pikkulapset pärjäävät vähemmälläkin rasvalla
Suomalaiset tutkijat ovat todenneet, että ruokavalio, jossa on tavallista vähemmän tyydyttynyttä rasvaa ja kolesterolia, takaa pikkulasten normaalin kehityksen.
Alkuvuosien kevyempi ruoka saattaa lisäksi vähentää elämän myöhemmissä vaiheissa syntyvää sydän- ja verisuonitautien riskiä.
Tutkimuksessa todettiin, että niillä 1-vuotiailla lapsilla, joiden rasvan saantia rajoitettiin 30-35 prosenttiin kokonaisenergiasta, oli 3-5 prosenttia alhaisemmat seerumin kolesteroliarvot kuin vertailuryhmällä, joka sai syödä ruokaa täysin vapaasti.
Rasvan saannin rajoituksella ei havaittu olevan mitään hidastetta puheen tai motoristen taitojen kehitykselle.
FF-IA
1.9.2000
