Verkkouutiset

Sisältö
Index
Pikauutiset
Pääkirjoitus
Politiikka
Talous
Ulkomaat
Kotimaa
Kolumnit
Ajassa
Ajanviete
Päivän sää
TV-ohjelmat
Arkisto
-------------

Viikon äänestys







Juomiseen altistava geenimuunnos löytyi



Suomalaiset tutkijat ovat löytäneet ihmisistä geenimuunnoksen, joka voi aiheuttaa alttiutta liialliseen juomiseen ja sitä kautta alkoholismin kehittymiseen.


- Varsinaisesta suomalaisen viinapään geenistä tuskin kuitenkaan on kyse, korostaa tutkimusta johtanut Suomen Akatemian vanhempi tutkija, dosentti Jussi Kauhanen Kuopion yliopistosta.

Kyse on neuropeptidi Y (NPY) -valkuaisaineesta, joka vaikuttaa sekä ihmisten että monien eläinlajien elimistössä. Jo aiemmin on huomattu, että sen puutteessa olevat rotat ja hiiret valitsevat mieluummin veden sijasta viinakupin.

- Olemme nyt ensi kertaa katsoneet asiaa ihmisillä. Tulokset ovat samansuuntaiset, Kauhanen kertoi Kuopiossa keskiviikkona.


Geenimuunnos 11 prosentilla miehistä

Tutkimukseen osallistui lähes tuhat keski-ikäistä miestä. Heistä 11 prosentilla oli geenimuunnos, joka synnyttää poikkeavaa neuropeptidi Y:tä.

Alkoholinkäyttö oli tässä ryhmässä keskimääräistä korkeampi. Joukossa oli myös alkoholin suurkuluttajia tavallista enemmän.

Tutkittu ryhmä koostuu tavallisista kadunmiehistä. He kuuluvat joukkoon, jonka terveysmuutoksia seurataan professori Jukka T. Salosen laajassa väestötutkimuksessa.

Dosentti Kauhasen mukaan geenimuunnos keskushermostossa saattaa aiheuttaa ahdistuneisuutta, jota sitten lääkitään alkoholilla. Toinen mahdollinen selitys liittyy yleiseen juomisen ja syömisen säätelyyn, johon NPY:n tiedetään osallistuvan ainakin eläimillä.


Muunnos yleinen Suomessa

Kauhasen mukaan on viitteitä siitä, että geenimuunnos on Suomessa yleisempi kuin muualla, esimerkiksi Hollannissa ja Japanissa.

- Tämä on vain yksi geenimuunnos, joka näyttää liittyvän alkoholinkäyttöön. Todellisuudessa siihen vaikuttavia geenimuunnoksia on kymmenittäin, hän toteaa.

- Kun suomalaisen viinapään geeni aikanaan löytyy, se on yhdistelmä erilaisia geenejä. Myös NPY-löydös vaatii paljon lisätutkimuksia. Suomalaistutkimus onkin osaltaan kiihdyttänyt tutkimustoimintaa maailmalla.

Kauhasen johtamaan työhön osallistui tutkijoita Kuopion ja Turun yliopistoista. Tulokset on julkaistu yhdysvaltalaisessa American Journal of Medical Genetics -lehdessä.

STT-IA
1.9.2000


Ajassa -sivulle