Kuntien hammashoitojonoihin suunnitellaan maksimirajoja
Kuntien hammashoitojonoihin suunnitellaan maksimirajoja, ellei hoitoonpääsy muuten onnistu kohtuullisessa ajassa.Valtion mahdollisuuksia kuntien ohjaukseen aiotaan laajentaa muutenkin. Tarkoituksena on lisätä syksyn aikana valtuutussäännökset kansanterveyslakiin, erikoissairaanhoitolakiin sekä mielenterveyslakiin, jotta tarkempien säännösten antaminen asetuksella tulee mahdolliseksi, sanoo hallitusneuvos Pekka Järvinen sosiaali- ja terveysministeriöstä.
- Normiohjauksella aiotaan varmistua myös siitä, että lastenpsykiatrian lisämäärärahat menevät juuri siihen tarkoitukseen, johon ne on kunnille annettu, Järvinen sanoo.
Yli puolen vuoden jonot liian pitkiä
Järvinen on saanut kansalaisilta viestejä, että kuntien hammashoitojonot saattavat jo nykyisellään olla jopa 6-8 kuukauden mittaisia.
-Näin pitkään ihmisiä ei voi pistää odottamaan hoitoonpääsyä. Tästä syystä jonoille tarvitaan maksimiaikoja, Järvinen sanoo.
Järvinen ei pidä kunnallisen hammashoidon järjestämistä kohtuullisessa ajassa mahdottomana, vaikka ikärajat vähitellen poistetaankin.
Suomessa on Järvisen mukaan hammashuoltohenkilökuntaa aivan riittävästi kaikkien suomalaisten hampaiden hoitamiseen. Vaikka suuri osa yksityishammaslääkäreistä ei ole halukkaita siirtymään kunnan palvelukseen, voi kunta ostaa heidän palvelujaan. Näin voidaan käyttää jo olemassa olevia hoitotiloja ja välineitä.
- Aika monet yksityishammaslääkärit ovat ilmoittaneet, että heidän työkapasiteettinsa on vajaakäytössä. Kunta voi maksaa heidän palveluistaan sopimuksen mukaan, Järvinen sanoo.
Suomen Hammaslääkäriliiton tekemän selvityksen mukaan noin 17 prosenttia yksityishammaslääkäreistä katsoo, että heillä on liian vähän potilaita ja 11 prosentilla potilaita on liikaa.
Keskimääräinen odotusaika yksityisvastaanotolle on noin puolitoista viikkoa, sanoo toiminnanjohtaja Matti Pöyry Suomen Hammaslääkäriliitosta.
Kunnan potilaana pääsee 30 prosenttia halvemmalla
Yksityislääkärin palvelut tulisivat kunnan kautta tulevalle potilaalle noin 30 prosenttia halvemmiksi kuin yksityispotilaalle, vaikka hoidosta saisikin sairausvakuutuskorvauksen.
Tämä johtuu siitä, että yksityislääkärit perivät kautta linjan korkeampaa taksaa kuin korvauksen perusteena oleva Kelan taksa.
- Jos hoidosta perittäisiin Kelan määrittelemiä taksoja, yksityislääkärin palvelut maksaisivat korvattuina suunnilleen saman verran kuin terveyskeskushammaslääkärin palvelut, Järvinen sanoo.
Tähän asti hammashoitoon oikeutetuista ikäluokista vuosittain noin puolet käy hammaslääkärillä. Esimerkiksi Vantaalla, missä kaikki vuonna 1956 ja sen jälkeen syntyneet pääsevät terveyskeskukseen hoitoon, noin 30 prosenttia käy terveyskeskuksessa ja reilu 20 prosenttia yksityishammaslääkärillä.
Helsingissä on kunnalliseen hoitoon päässyt vain alle 38-vuotiaat ja heistä 25 prosenttia on käynyt terveyskeskuksissa ja loput yksityislääkäreillä.
Ministeriössä kiistetään väitetyt laskuvirheet
Järvinen kiistää julkisuudessa olleet väitteet, että ministeriössä olisi laskettu väärin hammashoidon piiriin tulevien uusien potilaiden määrä.
- Koko ajan on ollut tiedossa, etteivät kunnat pysty palkkaamaan yhtäkkiä muutamaa sataa uutta hammaslääkäriä tai hammashoitajaa, Järvinen sanoo.
Laskelmat ovat Järvisen mukaan lähteneet siitä, että osa uusista potilaista tulee hoitoon huhtikuun alussa ja osa pääsee hoitoon vasta ensi vuoden lopulla tai jopa vasta vuoden 2002 puolella.
Hammashuollon laajennus tulee kuitenkin voimaan huhtikuun alussa, kuten budjetin yhteydessä on päätetty. Käytännön järjestelyjen vuoksi kunnille annetaan kuitenkin mahdollisuus toteuttaa uudistus asteittain ensi vuoden aikana. Tämän siirtymäkauden aikana resursseja on lisättävä täyteen mittaan.
Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtaja Marjatta Vehkaoja (sd.) ei kuitenkaan hyväksy ministeriön ajatusta ensi vuoden loppuun jatkuvasta siirtymäkaudesta.
Vehkaojan mielestä eduskunnan on tarkasti tutkittava mahdollisuudet, jotta hallituksen budjettiriihessä päättämässä aikataulussa pysytään.
Ikärajoista vihdoin eroon vuonna 2002
Joissakin kunnissa on otettu myös iäkkäiden ihmisten hampaat kunnallisen hoidon piiriin, vaikka koko väestöä ei olisi pystytty hoitamaan.
Järvinen ei kuitenkaan usko, että nyt hoitoon pääsevät keski-ikäiset tulisivat syrjäyttämään ikäihmisiä kunnallisesta hoidosta. Tarkoituksenahan on, että ikärajat poistuvat vihdoin kokonaan vuonna 2002, jos hallitus pitää lupauksistaan kiinni.
Lue myös:
STT-IKK
1.9.2000
