Budjettiesitystä lyhyesti
Ympäristönsuojelumenot kasvussa
Ympäristönsuojelusta koituvat menot ovat kasvussa. Valtion menoista käytetään ympäristönsuojeluun ensi vuonna talousarvioesityksen mukaan vajaat 4,1 miljardia markkaa, kun tänä vuonna ympäristömenot ovat vajaat 3,9 miljardia markkaa.
Vuonna 2001 ympäristönsuojelumenot ovat kaksi prosenttia valtion talousarvioesityksen loppusummasta.
Suurin menoerä on maatalouden ympäristötuki, kertoi ympäristöministeri Satu Hassi (vihr.) maanantaina Helsingissä.
Hän esitteli ympäristöministeriön ja Tilastokeskuksen laatimaa Luonnonvarat ja ympäristö 2000 -katsausta, joka on julkistettu vuosittain talousarvioesityksen yhteydessä.
Maatalouden ympäristötukeen esitetään ensi vuodeksi 1,4 miljardia markkaa, josta puolet tulee EU:lta.
Ympäristömenoihin luetaan katsauksessa myös kehitysyhteistyön ympäristömenot, joita kertyi viime vuonna 355 miljoonaa markkaa.
Äitiysavustus nousee
Lapsiperheiden yleisiin tukiin ei ensi vuonna tule juurikaan lisää rahaa. Lapsilisät pysyvät ennallaan, mutta äitiysavustukseen tulee maaliskuun alusta 72 markan korotus. Äitiysavustusta korotetaan ensimmäisen kerran seitsemään vuoteen.
Äitiysavustusta saavat maaliskuusta lähtien myös yli vuoden vanhan ottolapsen vanhemmat. Äitiysavustuksen korotus lisää valtion menoja noin neljällä miljoonalla markalla.
Avustusta saa ensi vuonna arviolta noin 57 000 äitiä, joista lähes 80 prosenttia ottaa avustuksen pakkauksena ja loput rahana.
Isiä houkutellaan isyyslomalla muuttamalla isyysrahaa koskevia säännöksiä entistä joustavammiksi. Isyyslomaa voisi pitää milloin tahansa äitiys- ja vanhempainrahakaudella, mutta enintään neljässä jaksossa.
Isyysrahaa maksettaisiin edelleenkin korkeintaan 18 arkipäivältä. Uudistuksesta lasketaan koituvan noin kolmen miljoonan markan lisäkustannukset.
EU-maksut nousevat
Suomi joutuu maksamaan Euroopan unionille ensi vuonna 277 miljoonaa markkaa nykyistä enemmän. Suomen maksuosuus on talousarvioesityksessä kaikkiaan lähes 7,2 miljardia markkaa.
Lisäys johtuu EU:n menojen paisumisesta ja Suomen maksujen pohjana olevien bruttokansantulon ja arvonlisäveropohjan nopeasta kasvusta verrattuna muihin EU-maihin.
EU rahoittaa talousarviotaan keräämällä jäsenmailtaan sekä alv- että bktl-maksuja.
Suomen arvonlisäveropohjaan perustuvien maksujen on arvioitu nousevat vuonna 2001 vajaaseen 3,3 miljardiin markkaan. Bruttokansantuloon perustuvien maksujen määrä on noin 3,9 miljardia markkaa.
Eduskunnalle varoja lisärakennukseen
Talousarvioesityksessä suhteellisesti eniten nousevat eduskunnan menot, kun otetaan huomioon kaikki pääluokat valtionvelan vähentämistä lukuunottamatta.
Eduskunnan menot kasvavat 26 prosenttia 496 miljoonaan markkaan. Nousu aiheutuu muun muassa kansanedustajien palkkioiden korottamisesta, avustajien määrärahoista, valtiontalouden tarkastusviraston siirtymisestä eduskunnan yhteyteen sekä lisärakennuksen 60 miljoonan markan määrärahasta.
Kuluvan vuoden budjetissa on ns. pikkuparlamentin tontille tulevalle lisärakennukselle ainoastaan kahden miljoonan markan suunnitteluraha.
Kansanedustajien palkkioihin, kulukorvauksiin, tietoliikennekuluihin ja kotimaan matkoihin varataan 111,5 miljoonaa markkaa. Kuluvan vuoden talousarviossa vastaava summa on runsaat 88 miljoonaa markkaa.
Kansanedustajien avustajille maksetaan ensi vuonna koko vuoden ajan täyspäiväistä palkkaa, joka vastaa A15-palkkaluokkaa kaikilla ikälisillä. Se kasvattaa osaltaan eduskunnan kanslian toimintamenoja.
Tarkastusviraston siirto eduskunnan yhteyteen aiheuttaa korotuksia viraston virkamiesten palkkoihin. Lisäykset jaksotetaan vähintään kolmelle vuodelle.
Eduskuntaryhmien kansliat saavat lisää rahaa yhteensä 500 000 markan verran. Ryhmät saavat 7 100 markkaa kuukaudessa kansanedustajaa kohden.
Lisäksi edellisten vaalien tuloksen perusteella muodostetuille ryhmille tulee pohjarahana 14 200 markkaa kuukaudessa.
Puoluetuki ei nouse budjetissa
Puoluetuen korottamista koskeva kiista ei ratkea talousarvioesityksessä. Puoluetoiminnan tukemiseen on valtioneuvoston budjettiin merkitty sama summa kuin aiemminkin eli 64,2 miljoonaa markkaa.
Eri puolueiden puoluetoimistoissa on elätelty toiveita noin 10 miljoonan markan suuruisesta lisäyksestä. Valtiovarainministeriö asetti budjettiriihessä korotuksen ehdoksi sen, että vastaavat säästöt löytyisivät eduskunnan menoista.
Riihen loppuvaiheissa neuvotteluun kutsutut eduskuntaryhmien puheenjohtajat eivät löytäneet äkkiseltään ratkaisua ongelmaan.
Mikäli puolueet saavat syksyn mittaan toiveensa läpi, budjettia muutetaan tältä osin eduskunnassa. Toinen vaihtoehto on kattaa korotus lisätalousarviossa.
Valtioneuvoston budjettiesitykseen on varattu 5,9 miljoonaa markkaa kansainvälisen millennium-palkinnon myöntämiseen.
Palkinto annetaan henkilölle, yhteisölle tai hankkeelle tunnustuksena tulevaisuuteen suuntautuvasta ja teknologiaan pohjautuvasta innovaatiosta. Sen tulee edistää elämisen laatua ja humaaneja yhteiskunnallisia arvoja.
Koonnut: IA
4.9.2000
