Opetusministeriön budjetissa 8 prosentin kasvu
Opetusministeriön hallinnonalan osuus hallituksen vuoden 2001 talousarvioesityksessä on 30,2 miljardia markkaa. Lisäystä on 2 277 miljoonaa markkaa vuoden 2000 talousarvioon verrattuna. Tämä merkitsee 8 prosentin kasvua hallinnonalan määrärahoihin.
Hallinnonalan osuus valtion talousarvioesityksestä on kasvanut 14,4 prosenttiin kuluvan vuoden 14,0 prosentista.
Budjettiesityksen mukaan kuntien ja valtion välinen kustannustenjako ja yksikköhintojen jälkeenjääneisyys opetus- ja kirjastotoimen valtionosuuksissa oikaistaan asteittain vuosina 2001-2003.
Hallituksen keväällä tekemän kehyspäätöksen mukaisesti rahoituksen perusteena olevia yksikköhintoja korotetaan keskimäärin 5 prosentilla vuonna 2001. Lisäksi otetaan huomioon 1,2 prosentin suuruinen kustannustason muutos.
- Kuntien ja muiden koulutuksen ja kulttuurin ylläpitäjien valtionrahoitus kasvaa korotusten johdosta noin 850 miljoonaa markkaa, mikä parantaa edellytyksiä entistä parempien ja laadukkaampien koulutus- ja kulttuuripalvelujen tuottamiseen, opetusminiteriöstä todetaan.
Hallinnonalan budjettiesitykseen sisältyy myös 161,5 miljoonan markan lisäys, joka on osa ns. hallituksen tulevaisuuspakettia. Tulevaisuuspaketti lisää hallinnonalan määrärahoja myös vuosina 2002-2003 yhteensä 210 miljoonaa markkaa.
Määrärahat kohdennetaan yliopistojen perusrahoitukseen, yliopistojen ja korkeakoulujen alueelliseen kehittämiseen, tutkimusrahoitukseen ja sisältötuotantoon.
Opetuksen resurssit lisääntyvät
Yleissivistävään koulutukseen esitetään 9 524 miljoonaa markkaa, mikä on 1 385 miljoonaa markkaa enemmän kuin kuluvana vuonna.
Perusopetuksen ja lukioiden oppilas- ja opiskelijamäärät kasvavat jonkin verran vuoteen 2000 verrattuna.
Merkittävimmät lisäykset yleissivistävän koulutuksen menoihin aiheutuvat esiopetuksen laajennuksesta, oppilasmäärän kasvusta, valtionosuuksien yksikköhintojen korotuksesta ja kustannustason tarkistuksesta.
Maksuton esiopetus alkaa
Maksuton esiopetus 6-vuotiaille alkaa. Oikeus maksuttomaan esiopetukseen ja kattava esiopetuksen järjestämis-velvollisuus kunnille tulee voimaan 1.8.2001 alkaen.
Tavoitteena on parantaa lasten oppimisedellytyksiä ja auttaa heitä siirtymään joustavasti varhais-kasvatuksesta alkuopetukseen. Uudistus kasvattaa esiopetusoppilaiden määrän arviolta 59 000:een.
Esiopetukseen osallistuminen on vapaaehtoista, päätöksen osallistumisesta tekee huoltaja. Esiopetus voidaan järjestää koulussa tai päivähoitopaikassa. Kunnat ja muut opetuksen järjestäjät saavat esiopetusta varten valtionosuutta.
Amk:t vakinaistetaan
Ammatillisen koulutuksen menoihin esitetään 2 620 miljoonaa markkaa, mikä on
189 miljoonaa markkaa vähemmän verrattuna vuoden 2000 talousarvioon.
Määrärahojen väheneminen aiheutuu ammatillisen koulutuksen opiskelijamäärän
vähentymisestä 132 000:sta 118 500:een, mihin on syynä ammattikorkeakoulujen vakinaistuminen.
Lisäksi oppisopimuskoulutuksen peruskoulutuksen valtionosuuteen esitetty kuntaosuus vähentää valtion määrärahaa noin 151 miljoonalla markalla. Menoja ammatillisessa koulutuksessa lisää valtion-osuuksien yksikköhintojen korotus ja kustannustason tarkistus.
Ammattikorkeakouluopetukseen esitetään 1 744 miljoonaa markkaa, missä on
lisäystä vuoden 2000 talousarvioon verrattuna 284 miljoonaa markkaa.
Vakinaisia ammattikorkeakouluja on 29 ja niiden opiskelija-määrän arvioidaan
olevan 99 200, noin 8 600 enemmän kuin kuluvana vuonna ammattikorkeakoululaitoksen menojen merkittävimmät lisäykset aiheutuvat valtionosuuksien yksikköhintojen korotuksesta, kustannustason tarkistuksesta, opiskelijamäärien kasvusta sekä hallituksen tulevaisuuspaketin panostuksista ammattikorkeakoulujen alueelliseen kehittämiseen.
Ammatillisen lisäkoulutuksen ja vapaan sivistystyön menoiksi on esitetty
yhteensä 1 617 miljoonaa markkaa. Ammatillinen lisäkoulutus ehdotetaan
siirrettäväksi laskennalliseen valtionosuusjärjestelmään nykyisen
lääninhallitusten hankintajärjestelmän sijaan.
Tavoitteena on turvata riittävä määrä tutkintoon johtavan aikuiskoulutuksen
tarjontaa sekä selkeyttää opetusministeriön ja työministeriön välistä
työnjakoa.
Rahoitusjärjestelmän muuttumisesta johtuen talousarviossa on
varauduttu rahoittamaan sekä uutta valtionosuusjärjestelmää että nykyisen
järjestelmän mukaisesti tehtyjen koulutushankintojen vuodelle 2001
lankeavia kustannuksia.
Uudessa rahoitusjärjestelmässä valtionavut suunnataan ammatillisille
aikuiskoulutuskeskuksille, valtakunnallisille ammatillisille erikoisoppilaitoksille ja ammatillista peruskoulutusta järjestäville oppilaitoksille.
Vapaan sivistystyön oppilaitoksilla, yliopistoilla ja ammattikorkeakouluilla on omat rahoitusjärjestelmänsä, joiden puitteissa niiden rahoitus hoidetaan.
Opintotuen menoiksi on arvioitu 4 185 miljoonaa markkaa. Tämä on 195 miljoonaa markkaa enemmän kuin vuoden 2000 talousarviossa.
Vuonna 2000 käynnistetyn opiskelijoiden asumistukiuudistuksen ensimmäinen täysi
voimassa-olovuosi ja vakinaistuvien ammattikorkeakoulujen opiskelijoiden siirtyminen korkeakouluopiskelijoiden opintotuen piiriin lisäävät määrärahoja.
Yliopistoille lisää vajaa 400 miljoonaa
Yliopisto-opetukseen ja -tutkimukseen esitetään yhteensä 6 494 miljoonaa markkaa. Yliopistolaitoksen määrärahalisäys vuoden 2000 talousarvioon verrattuna on noin 371 miljoonaa markkaa.
Yliopistojen perusvoimavaroista 65 prosenttia määräytyy laskennallisesti, tutkintomäärätavoitteiden ja -toteutumien perusteella. Yliopistot mitoittavat täysimittaisen koulutustarjontansa 18 000-19 000 uudelle opiskelijalle.
Ylempien korkeakoulututkintojen ja tohtoritutkintojen määrä kasvaa. Yliopistolaitoksen määrärahoja kasvattavat palkantarkistukset, hallituksen ns. tulevaisuuspaketti, tietoteollisuusohjelma ja lisääntyneet tilakustannukset.
Hallitus antaa hallitusohjelmassa sovitun mukaisesti korkeakoululaitoksen kehittämisestä annetun lain jatkamisesta esityksen, jolla yliopistojen perusrahoitus turvataan tulevaisuudessa.
- Tuleva lainsäädäntö takaa samalla tavalla kuin kuluvan vuoden loppuun saakka voimassa oleva laki kustannustason muutoksen vaikutukset yliopistojen toimintamäärärahoihin ja ottaa lisäksi nykyistä paremmin huomioon toiminnan laajuudessa tapahtuvat muutokset, opetusministeriöstä vakuutetaan.
IA
4.9.2000
Politiikka -sivulle
|