Belgian suomalaiset jättävät kunnallisvaalit väliin
Belgiassa asuvat suomalaiset eivät juuri ole kiinnostuneet uuden kotimaansa politiikasta. Tämä käy ilmi maan sisäministeriön julkistamasta tilastosta, jonka mukaan suomalaiset ovat olleet kaikkein vähiten kiinnostuneita ilmoittautumaan äänestysrekisteriin 8. lokakuuta pidettäviä kunnallisvaaleja varten.Tämän vuoden kunnallisvaalit Belgiassa ovat ensimmäiset, joissa muiden EU-maiden kansalaiset saavat äänestää. Belgia pähkäili lain säätämistä pitkään, muun muassa koska ulkomaalaisten äänten pelättiin heilauttavan kieliryhmien välistä herkkää tasapainoa.
Mutta muutkaan EU-kansalaiset eivät ole tungeksineet kunnankonttoreissa päästäkseen vaikuttamaan kotikuntiensa asioihin. Lähes puolesta miljoonasta EU-kansalaisesta vain vajaa viidennes, eli 17,7 prosenttia on ilmoittautunut.
Italialaiset ovat suurin yksittäinen EU-kansalaisten ryhmä Belgiassa. He ovat olleet aktiivisimpia ja muodostavat yksinään yli puolet ilmoittautuneista ulkomaalaisista äänestäjistä. Maassa asuu yli 180 000 Italian kansalaista, joista lähes joka neljäs on ilmoittautunut.
Belgiassa asuvia suomalaisia on viranomaisten kirjoissa 2 167. Äänestämään heistä on ilmoittautunut 133, eli vain 6,1 prosenttia.
Ruotsalaisten osuus ei ole juuri korkeampi, ilmoittautuneita on 232, eli 6,8 prosenttia. Tanskalaiset ovat ollet kiinnostuneempia - lähes 11 prosenttia ilmoittautui.
Ilmoittautumisen takaraja lokakuun vaaleja oli varten heinäkuun lopussa.
Pakko äänestää
Äänestäminen Belgiassa on melko lailla erilaista kuin Suomessa. Ensinnäkin äänestäminen on pakollista; äänestämättä jättämisestä voi periaatteessa saada jopa sakot. Käytännössä asiaa ei juuri valvota.
Ennakkoäänestäminen ei ole Belgiassa mahdollista. Kaikkien on äänestettävä kotikunnassaan, ja se on tehtävä vaalipäivänä, 8. lokakuuta.
Suomen vaalit
Jotkut Belgian uurnille lähtevät voivat mahdollisesti käyttää ääntään kaksissa kunnallisvaaleissa tänä vuonna. Suomen kunnallisvaalit myöhemmin lokakuussa ovat ensimmäiset, joihin voi osallistua ulkomailta, jos ei ole siirtänyt kirjojaan pysyvästi ulkomaille.
Suomen lähetystöissä ulkomailla järjestetään ennakkoäänestys 12.-14. lokakuuta.
Suomen kunnallisvaaleihin saavat osallistua muutkin ulkomaalaiset kuin EU- tai ETA-alueen kansalaiset, jos heillä on ollut Suomessa kotipaikkaoikeus kahden vuoden ajan. Ilmoitus äänioikeudesta tipahtaa postiluukusta automaattisesti kaikille, suomalaisille ja ulkomaalaisille.
Suomalainen äänestäjä asettui ehdolle Belgiassa
Vaikka suuri enemmistö Belgiassa asuvista suomalaisista jättääkin kunnallisvaalit väliin, löytyy poikkeuksiakin.
Yksi 133:sta äänestämään ilmoittautuneesta suomalaisesta on Salla Saastamoinen, joka kuuluu paikallisen Suomi-klubin johtokuntaan. Hän on välittänyt tietoa tulevista vaaleista yhdistyksen Parlööri-lehden kautta.
Saastamoinen on ilmoittautunut kotikuntansa Woluwe-Saint-Lambertin äänestysrekisteriin, eikä tyydy vain äänestämään. Hän on myös vihreän puolueen Ecolo/Agalevin listoilla ehdokkaana.
Kunnallisvaltuustoon EU:n komissiossa työskentelevä Saastamoinen ei odota pääsevänsä, sillä hänen nimensä on vihreiden listan loppupäässä. Ehdolle hänet pyysi naapurissa asuva kunnanvaltuutettu.
Äänestäminen kunnallisvaaleissa on Saastamoisen mielestä periaatteellisesti tärkeää, ja tapa päästä paremmin sisälle paikalliseen yhteiskuntaan.
- Mielestäni on tärkeä näyttää, että lähiympäristön asiat kiinnostavat meitäkin - esimerkiksi koulut, kirjastot tai katujen kunto.
Vaikeaselkoista
Syyksi vähäiseen kiinnostukseen Saastamoinen arveli, että suomalaiset ovat Belgiassa niin uusia tulokkaita, ettei maan mutkikas politiikka ole vielä tullut heille kovin tutuksi. Suomen asioita on helpompi seurata.
- Belgian poliittinen järjestelmä ei ole selkeä, vaan aika sekava, lyhenteitä on paljon. Jotta pystyisi seuraamaan mitä tapahtuu ja kuka on mitä mieltä, pitäisi osata aika hyvin joko ranskaa tai flaamia.
Puolueita on kielirajan takia kaksinkertainen määrä. Jokaista poliittista suuntausta varten on sekä ranskan- että flaaminkielinen puolue.
Belgialaisen vaalitavan erilaisuus on sekin saattanut olla kynnys, ennakkoilmoittautuminen ja äänestysvelvollisuus ovat suomalaisille vieraita ilmiöitä, Saastamoinen arveli.
- Suomalaiseen kansanluonteeseen kuuluu, että ihmiset noudattavat sääntöjä. Osaa on pelottanut vaalivelvollisuus - mitä jos juuri sinä sunnuntaina tuleekin jotain muuta menoa?
Oppositio kunnissakin
Saastamoisen kotikunta Woluwe-Saint-Lambert on yksi yhdeksästätoista Brysselin kunnasta. Siellä asuu paljon muista EU-maista tulleita ulkomaalaisia, koska se sijaitsee lyhyen matkan päässä EU-kortteleista.
Tiedon puutetta ei Saastamoisen mukaan ole ollut. Lehdissä on kirjoitettu rekisteröitymisestä, ja monet kunnat ovat lähettäneet tiedotteita kotiin.
Vihreiden vaikutusvalta kunnassa ei ole ollut kovin suurta, johtuen belgialaisen kunnallispolitiikan käytännöstä. Kunnallistasollakin on hallitus ja oppositio eli kaikki valtuustoon kuuluvat puolueet eivät saa edustajaa hallitukseen.
Lautakuntajärjestelmää ei ole, joten kunnallispolitiikka ei kerää yhtä suurta joukkoa ihmisiä kuin Suomessa.
STT-IA
1.9.2000
