Väitös tuomarimentaliteetista ja kansan oikeustajusta:
Raiskauskeskustelu vaikutti lain käyttöön
Vuoden 1997 syksyllä pulpahtanut pohdinta raiskaustuomioista on esimerkki siitä, miten yhteiskunnallisella oikeudenmukaisuuskeskustelulla voi olla olennaisia vaikutuksia sinänsä jähmeään tuomarimentaliteettiin ja edelleen lain käyttöön.Tuomarimentaliteetista ja kansan oikeustajusta Lapin yliopissa väittellyt filosofian lisensiaatti, hovioikeudenneuvos Eero Yrttiaho pitää ilmeisenä, että tuomarit ovat "kuppikuntaistuneet". He ovat liiaksi sitoutuneet juristikulttuuriin ja tuomarimentaliteettiin.
Mentaliteetin Yrttiaho määrittelee henkiseksi työkaluvalikoimaksi - ammattikunnan yhteiseksi arvomaailmaksi, jonka varassa maailmaa hahmotellaan ja jonka varassa tuomari työnsä tekee.
Työkalupakin sisältö on hidas muuttumaan paljolti jo siksi, että muutoshitaus on yleensäkin mentaliteettiainesten perusominaisuus - perinne sitoo.
Laajalla yhteiskunnallisella keskustelulla on kuitenkin vaikutuksensa tuomarimentaliteettiin ja siihen, miten toimitaan. Näytön Yrttiaho ottaa lyhytraiskauskeskustelusta, joka oli keskeisessä osassa pohdinnassa yleisestä oikeudenmukaisuudesta.
Korkein oikeus aktivoitui
Hovioikeus lyhensi raiskaajan saamaa tuomiota ja muutti sen ehdolliseksi. Mediassa nousi esiin lieventävissä perusteluissa ollut viittaus lyhytkestoisuuteen. Vaikka oikeus tarkoitti koko tapahtumasarjan pituutta, julkisuus sitoi lyhytkestoisuuden itse aktiin.
Tapahtuma nostatti mittavan ja myös hyvän keskustelun seksuaalirikoksista, Yrttiaho korostaa. Lehtikirjoittelun perusteella tuomarikuvaksi hahmottui paljolti yläluokkainen norsunluutornin asukas, joka ei ymmärrä tavallisen ihmisen ongelmia.
Korkein oikeus ottikin käyttöön erittäin aktiivisen viestinnän, jossa tiedotettiin käsittelyn joka vaiheesta. Tietyllä tapaa se vakuutti toimivansa niin kuin kansa haluaa. Lyhytraiskaajan tuomio muuttui lopulta ehdottomaksi.
Koko keskustelun vaikutukset näkyvät myös niin, että seksuaalirikosten rangaistukset ovat ehkä koventuneet. Tuomarit ovat alkaneet tarkastella näitä rikoksia tavalla, jossa uhrin asema yksilönä korostuu aiempaa enemmän, Yrttiaho uskoo.
Voi olla uhkakin
Yrttiaho vertaa tämän päivän kuvia kumartamatonta keskustelua 1 300-lukuun, jolloin käräjäyleisö puuttui asiaan heti, jos oikeudenkäynnin lopputulos ei miellyttänyt.
Nyt jo vakiintunut julkinen ruodinta oikeuslaitoksen toiminnasta voi toisaalta olla myös uhka.
Lain käyttöön kuuluu tietynlainen oikeusvarmuus, joka ei siedä hyvistäkään motiiveista tehtyjä äärimmäisiä ratkaisuja tai äkillisiä käytännön muutoksia, Yrttiaho huomauttaa.
Siinä mielessä tuomarimentaliteetin jähmeydellä on oma tarkoituksensa.
STT-MH
1.12.2000
