Komitea ehdottaa valituksi tulleelle ilmoitusvelvollisuutta
Vaalirahoituksen julkisuutta halutaan lisätä
Vaalirahoituksen avoimuutta halutaan lisätä. Vaalirahoitusta pohtinut komitea ehdottaa, että valituksi tulleiden tulisi ilmoittaa kampanjoidensa rahoituksesta ja että ilmoitusvelvollisuudesta tulisi säätää laki. Komitea luovutti torstaina mietintönsä oikeusministeri Johannes Koskiselle (sd.).Komiteassa oltiin kuitenkin erimielisiä ilmoitusvelvollisuuden rahamäärästä. Mietintöön kirjattiin lopulta 20 000 markan raja.
Komitea muistuttaa, että avoimuuden lisääminen ei kuitenkaan saa loukata kansalaisten yksityisyyden suojaa. Liioin se ei saa vaarantaa vaalirahoituksen saatavuutta.
Lähtökohtana on, että vaaleilla valitulta edustajalta vaaditaan riippumattomuutta ja vapautta sidonnaisuuksista.
Komitea ehdottaa, että eduskunta-, europarlamentti- ja kunnallisvaaleissa vaalirahoituksen ilmoitusvelvollisuus olisi valituksi tulleilla sekä heidän varahenkilöillään. Myös muut ehdokkaat voisivat tehdä ilmoituksen.
Presidentinvaalissa ilmoitusvelvollisuus koskisi kaikkia ehdokkaita. Ilmoituksen tekisi ehdokkaan asettanut puolue tai valitsijayhdistyksen vaaliasiamies.
Kiistanalainen markkaraja
Komitean ehdotuksen mukaan vaalirahoituksessa tehtävässä ilmoituksessa tulisi kertoa ehdokkaan vaalikampanjan kokonaiskulut ja kampanjan rahoitus. Rahoitus tulisi eritellä omiin varoihin ja ulkopuoliseen tukeen.
Ulkopuolinen tuki olisi komitean mielestä ilmoitettava eriteltynä. Erikseen olisi kerrottava yksityisiltä ihmisiltä, yrityksiltä, puolueilta ja muilta vastaavilta yhteisöiltä saadusta tuesta. Samalta lahjoittajalta saadut tuet laskettaisiin yhteen ja käsiteltäisiin yhtenä lukuna.
Jokaisen erillisen tuen arvo ja antaja olisi ilmoitettava, jos tuen arvo on siis vähintään 20 000 markkaa, Myös alle 20 000 markan tuen voisi ilmoittaa, jos tukijana on yksityinen ihminen. Tällöin vaadittaisiin kuitenkin tukijan suostumus.
20 000 markan raja on kiistanalainen. Komitean enemmistön mielestä vasta tätä suurempi tuki voidaan katsoa niin merkittäväksi, että äänestäjien tulee saada tietää tuen antaja.
Vihreän liiton edustajan ja nuorsuomalaisten edustajan mietintöön liittämässä eriävässä mielipiteessä vaadittiin ehdotettua laajempaa ilmoitusvelvollisuutta.
Heidän mielestään lahjoittajan nimi olisi ilmoitettava jo 5 000 markasta, jos tukijana on yritys tai yhteisö. Yksityisen ihmisen kohdalla se olisi 10 000 markkaa.
Oikeusministeri Koskisenkin mielestä rajojen markkamääriä varmasti vielä lausunnoissa ja jatkovalmistelussa pohditaan. Hänen alustavan näkemyksensä mukaan saattaisi olla perusteltua, että kunnallis- ja eduskuntavaaleissa raja olisi 20 000:ta markkaa alhaisempi.
Laiminlyönti kostautuu seuraavissa vaaleissa
Viime aikoina yleiset vaalit ovat saaneet entistä enemmän henkilövaalien luonteen. Tässä tilanteessa ehdokas yleensä tarvitsee kampanjaansa varten tuntuvan rahasumman tullakseen valituksi.
Kun keskeiset rahoituslähteet saadaan julkisuuteen, kansalaiset voivat komitean mielestä arvioida sidoksia, joita vaaleissa valitun ja hänen kampanjansa rahoittajan välille on syntynyt.
Ilmoitus vaalirahoituksesta olisi ehdotuksen mukaan toimitettava kunnallisvaaleissa kunnan keskusvaalilautakunnalle ja muissa vaaleissa oikeusministeriölle. Ilmoitus olisi tehtävä kahden kuukauden kuluessa vaalituloksen vahvistamisesta.
Oikeusministeriö ja kunnan keskusvaalilautakunta pitäisivät ilmoituksen julkisesti saatavilla. Ministeriö voisi myös perustaa ilmoituksista rekisterin.
Ilmoituksen tekemättä jättämisestä ei ehdotuksen mukaan kuitenkaan seuraisi rangaistusta. Tämä asia kuuluisikin poliittisen vastuun piiriin.
Komitea olettaa, että laiminlyöntejä tapahtuisi hyvin harvoin, sillä siitä saattaisi seurata varsin kielteistä julkisuutta, mikä kostautuisi seuraavissa vaaleissa.
Lisää rahaa tiedotukseen
Vaalirahoituskomitea ehdottaa myös, että äänestysaktiivisuuden laskun estämiseksi tehtäisiin periaatepäätös vaalitiedottamiseen tarkoitetun määrärahan ottamisesta valtion talousarvioon myös eduskuntavaalien, presidentinvaalien ja kunnallisvaalien yhteydessä.
Nykyisin rahoja on ollut käytettävissä vain europarlamenttivaalien tiedottamista varten.
Vaalirahoituskomitean puheenjohtajana toimi erilaisten vaaleihin liittyvien komiteoiden ja työryhmien konkari hallintoneuvos Lauri Tarasti. Hän luonnehti komitean työtä hyvin vaikeaksi; tarkkojen lukujen esittäminen on näissä yhteyksissä aina vaikeaa.
Koskinen uskoo, että lakiesitys pystytään antamaan eduskunnan viimeistään vuodenvaihteen jälkeen. Presidentinvaaleissa laki ei vielä pystytä soveltamaan. Vuoden päästä pidettävät kunnallisvaalit ovatkin ensimmäinen koekenttä vaalirahoituksen uudelle avoimuudelle.
STT-MH
8.10.1999
