Raha auttaa vaaleissa mutta ei varmista valintaa
Eduskuntavaaliehdokas käytti viime vaaleissa rahaa kampanjointiin keskimäärin 43 000 markkaa. Valituiksi tulleilla kansanedustajilla vaalibudjetti oli keskimäärin 130 000 markkaa. Ehdokkuus- ja edustajakokemus kasvattivat selvästi budjetin kokoa.Mm. nämä tulokset ilmenevät kansanedustajaehdokkaiden vaalirahoituksesta tehdystä tuoreesta tutkimuksesta. Tutkimuksen teetti vaalirahoituskomitea, ja se julkistettiin komitean mietinnön julkistamisen yhteydessä.
Tutkimuksen tekijä valtiotieteen lisensiaatti Tomi Venho mainitsi tulosten osoittavan, että raha kyllä auttaa ehdokkaan läpimenossa. Se ei kuitenkaan merkitse kaikkea. Moni suurella budjetilla kampanjoinut jäi eduskuntavaaleissa rannalle.
Miehet käyttivät naisia enemmän rahaa vaaleissa. Miesten budjetti oli 15 prosenttia suurempi kuin naisilla keskimäärin. Vajaa puolet ehdokkaista käytti kampanjaansa enintään 10 000 markkaa.
Yli 100 000 markan budjetti oli 15 prosentilla ehdokkaista. Vaaleissa oli mukana myös runsaasti ehdokkaita, joiden vaalibudjetti oli pyöreä nolla.
Sanomalehtimainonta on edelleen suurin menoerä. Kaksi viidesosaa kului lehti-ilmoitteluun. Tv-mainontaan kului kymmenkunta prosenttia.
Vaikka keskimääräinen vaalibudjetti oli 43 000 markkaa, alueittainen vaihtelu oli kuitenkin melkoista. Vähiten rahaa käytettiin Pohjois-Karjalassa. Siellä rahaa kului keskimäärin 27 000 markkaa. Vaasan vaalipiirissä rahaa käytettiin 68 000 markkaa ja Kymen vaalipiirissä 64 000.
Vaalipiirikohtaiset erot johtuivat Venhon mukaan mm. alueellisista erityispiirteistä, puolueiden erilaisista kannatusalueista, ehdokkaiden määrästä ja kirjosta sekä myös vaalimainonnan hinnoista.
240 miljoonan markan vaalit
Ehdokkaiden, heidän perheenjäsentensä tai oman yrityksen varat olivat suurin rahoituslähde. Näitä rahoja oli noin kolmannes kaikista kampanjointiin käytetyistä varoista.
Myös yrityksiltä saatujen avustusten osuus oli lähes kolmannes. Yrityksiltä saadut kerta-avustukset olivat yleensä 1 000-2 000 markkaa.
Viime eduskuntavaaleissa oli yhteensä 1 993 ehdokasta. Selvityksen ulkopuolelle rajattiin Ahvenanmaan ehdokkaat, joten tutkimuksen piiriin kuului 1 981 ehdokasta. Heistä kyselyyn vastasi runsaat 60 prosenttia.
Lisäksi tiedotusvälineistä kerättiin tietoja niiden ehdokkaiden vaalibudjeteista, jotka eivät vastanneet kyselyyn.
Näin laajaa tutkimusta ei ole vaalirahoituksesta aiemmin tehty. Oikeusministeri Johannes Koskinen (sd.) arvioi, että tutkimus on jo sinänsä lisännyt merkittävästi vaalirahoituksen julkisuutta ja avoimuutta.
Tutkimuksen tulosten perusteella voidaan myös päätellä, kuinka paljon viime kevään eduskuntavaalit lopulta maksoivat.
Ehdokkaiden kampanjointiin käytettiin yhteensä noin 80 miljoonaa markkaa, puolueiden vaalikampanjoihin noin 30 miljoonaa ja erilaisiin välillisiin vaalimainontakuluihin lähes 40 miljoonaa markkaa.
Kun vielä otetaan huomioon valtion noin 50 miljoonan ja kuntien noin 40 miljoonan markan kulut, voidaan laskea, että vaalit maksoivat yhteensä 240 miljoonaa markkaa.
STT-IA
8.10.1999
