Hotellivirkailijan ammatissa suurin työväkivallan riski
Hotellivirkailijalla on suurin vaara joutua työväkivaltaturman uhriksi. Hotellivirkailijoiden riski on 45 kertaa suurempi kuin työntekijöillä keskimäärin.Muita työväkivaltaturmille erityisen riskialttiita ammatteja ovat laivojen kansi- ja konemiehet, poliisit, vartijat, hovimestarit ja tarjoilijat. Riskiammatit ilmenevät Työterveyslaitoksessa tekeillä olevasta tutkimuksesta.
Tutkimuksessa analysoidaan ensimmäistä kertaa väkivaltaan liittyviä työtapaturmia Tapaturmavakuutuslaitosten liiton työtapaturmatietokannasta. Työväkivaltaa käsiteltiin keskiviikkona Palvelualojen hyvinvointi ja turvallisuus -seminaarissa Tampereella.
Apulaisosastonjohtaja, dosentti Kaija Leena Saarela Työterveyslaitoksesta kertoo, että väkivaltaan liittyneitä työtapaturmia on voitu tarkastella erikseen vasta vuodesta 1993 alkaen. Jaksolla 1994-1996 sattui vuosittain keskimäärin 500 väkivaltatyötapaturmaa.
Hotellin vastaanottovirkailijoilla turmia oli 9 tuhatta työtekijää kohden vuodessa, kun keskimääräinen riskiluku oli 0,2 tuhatta työntekijää kohti.
Suurin kuoleman vaara työssä on poliisilla. Poliisin riski kuolla työväkivaltaan on yli 50-kertainen keskimääräiseen riskiin verrattuna. Muita väkivaltakuolemilla alttiita ammatteja ovat mm. autonkuljettaja, vahtimestari, vartija, myyjä ja tarjoilija.
Pelko jäytää palvelutyötä
Hotelli- ja ravintolahenkilökunnan liiton puheenjohtaja Jorma Kallio kertoo, että ravintolatyössä väkivaltatilanteita aiheuttaa useimmiten humalaisen asiakkaan sisäänpääsyn estäminen tai ravintolasta poistaminen, tarjoilun lopettaminen ja ravintolan sulkeminen.
Hotellivirkailijoiden työhän liittyy pienissä yrityksissä vahtimestarin tehtäviä, mikä lisää tämän ammattiryhmän riskiä joutua väkivallan kohteeksi. Kallion mukaan yhteiskunnallinen kehitys vie monilla alueilla palvelutyöntekijöiden asemaa taaksepäin.
Työsuhteista on tullut yhä epävarmempia, tulot kehittyvät heikommin kuin keskimäärin yhteiskunnassa, työnjako vääristyy useiden palvelutyöntekijöiden ajautuessa epätyypillisiin töihin ja myös yhteiskunnassa esiintyvä väkivalta kohtaa useimmiten palvelutyöntekijöitä.
- Kaikille näille asioille on voitava tehdä jotakin. Muussa tapauksessa palvelutyöstä tulee toisen luokan työtä, johon ei enää hakeuduta, vaan johon joudutaan, Kallio sanoo.
STT-MH
8.10.1999
