Aluskohtaiset ohjeet mahdollisia kehnossa kelissä:
Pohjois-Itämerellä liikkuvien suomalaisten matkustaja-alusten nopeuksia voidaan rajoittaa
Merenkulkulaitos on selvityttänyt Valtion teknillisessä tutkimuskeskuksessa suomalaisten matkustaja-alusten keulojen suunnitteluperusteita. Tutkimuksen lopputuloksen perusteella voidaan alusten päälliköille antaa aluskohtaiset ohjeet niistä nopeuksista, joita ei ole syytä ylittää eri merenkäyntitilanteissa.- Äärimmäisissä tapauksissa aluksen on joko odotettava merenkäynnin laantumista, alennettava nopeutta tai muutettava aluksen kurssi myötäaallokkoon, kertoo merenkulkulaitoksen meriturvallisuusjohtaja Heikki Valkonen.
Toisaalta alusten päälliköille annettavien ohjeiden perusteella voidaan antaa aluskohtaiset säärajoitukset.
Valkonen huomauttaa, että mahdolliset rajoitukset tai aluskohtainen ohjeistus saattavat suurelta osin olla aluksilla jo nyt noudatetun käytännön mukaisia.
- Tutkimuksen sanoma on selvä. Pohjoisen Itämeren aallokko on oletettua kovempi ja antaa tutkimuksen perusteella aiheen tällaisiin rajoituksiin. Annamme ensimmäiset rajoitukset lähiaikoina, hän sanoi esitellessään tutkimusta tiistaina Helsingissä.
Suomalaisten matkustaja-alusten keularakenteiden soveltuvuus Pohjoiselle Itämerelle on nyt merenkulkulaitoksen mukaan kartoitettu ja tästä on tehty johtopäätökset tarvittavista toimista.
Ainutlaatuinen tutkimus maailmassa
Nyt tehty tutkimus on tiettävästi ainutlaatuinen maailmassa. Myös tulossa olevat ohjeelliset rajoitukset ovat laatuaan ensimmäiset maailmassa, arvioidaan Merenkulkulaitoksesta.
Tutkimuksessa tarkastettiin kaikkien suomalaisten matkustaja-alusten keularakenteet, ja lisäksi selvitettiin millaisille kuormituksille keulat on mitoitettu.
Keulojen tarkastuksessa pyrittiin erityisesti varmistamaan, että käytössä olevat keulaporteilla varustetut alukset täyttävät Estonian turman jälkeen asetetut uudet kansainväliset määräykset.
Tarkastuksessa havaittiin alusten täyttävän suurimmalta osaltaan uudet standardit, joitakin pieniä poikkeamia lukuun ottamatta, jotka eivät kuitenkaan vaikuta alusten turvallisuuteen.
- Tarkastusten perusteellisuutta kuvannee parhaiten se, että 15 aluksesta vain yksi eli Silja Serenade selvisi ilman ainoatakaan huomautusta, ja yhdelle eli Silja Europalle asetettiin liikennerajoituksia. Havaitut puutteet on jo korjattu tai ne tullaan lähiaikoina korjaamaan, Valkonen kertoi.
Internet auttaa laivan päällikköä
Valtion teknillinen tutkimuskeskus laski nopeuden vaikutuksen matkustaja-aluksen keulakuormitukseen kolmella eri nopeudella eli kun laiva ajoi 7:ää, 15:ttä ja 20 solmua.
Kullekin alukselle oli laskettu keulaportin mitoituskuormaa vastaavat merenkäyntiolot. Mitoituskuormana käytettiin luokituslaitosten IACS 95 -säännössä annettuja kuormituksia.
- Näin lasketusta taulukosta näkyy se liikkumavara, joka aluksen päälliköllä tavallaan on hänen ollessaan merellä ja joutuessaan sellaisiin aalto-oloihin, jotka ylittävät ne arvot, joita on käytetty aluksen keularakenteiden mitoituksessa, Valkonen sanoi.
Merkitsevän aallonkorkeuden laivan päällikkö saa selville Internetistä merentutkimuslaitoksen kotisivulta www.fimr.fi/.
Vauhtia vähennettävä tarvittaessa rajusti
VTT:n tutkimuksessa osoittama tieto nopeuden suuresta vaikutuksesta aluksen keulakuormitukseen oli yllättävä Heikki Valkosellekin, niin merimies kuin hän onkin.
- Vaaditaan todella iso nopeuden vähentäminen, ennen kuin saavutetaan iso turvallisuuden parantaminen, hän korosti.
- Vauhdin vähentäminen 20 solmusta 15 solmuun ei vielä suurestikaan muuta tilannetta. Jos vauhtia vähennetään 7 solmuun saakka, turvallisuusmarginaalit paranevat oleellisesti, hän huomautti.
Estonian onnettomuus lisäsi turvatutkimusta
Autolautta Estonian tuhoisa onnettomuus viisi vuotta sitten aiheutti lukuisia toimia meriturvallisuuden lisäämiseksi.
Estonian onnettomuutta selvittäneen komission suomalaisjäsen, onnettomuustutkintakeskuksen johtaja Kari Lehtola pitää VTT:n tutkimusta hyvänä asiana.
Erityisen iloinen Lehtola on ollut siitä, että Estonian jälkitoimissa nimenomaan Suomi ja muut pohjoismaat ja eräät manner-Euroopan maat ovat vetäneet erittäin turvallisuustietoista linjaa kansainvälisessä merenkulkujärjestössä Imossa.
VTT:n tekemän tutkimuksen tuloksia oli kuulemassa myös Suomen Merimies-Unionin ja varustamoiden edustajia. Kaikki olivat samaa mieltä siitä, että aluskohtaiset tiedot antavat kapteenille entistä paremmat mahdollisuudet käsitellä laivaa niin, ettei vahinkoja pääse syntymään kovassa kelissä.
STT-MH
8.10.1999
