Itämeren ukkoaalto voi olla jopa 14 metriä korkea
Itämeren toistaiseksi suurimman yksittäisen ukkoaallon korkeus on pohjasta harjaan mitattuna 14 metriä. Aaltohirmu tavattiin tammikuun 14. päivän vastaisena yönä 1984 Ruotsin vesillä
Almagrundetin luona.
Sama kova merenkäynti ukkoaaltoineen ulottui
Suomeenkin asti. Suomalainen aaltomittari
Bogskärissä hajosi tosin ennen kuin myrskyn
huippu saavutettiin.
Tällaisen aallon ilmeneminen on varsin
harvinaista: toistaiseksi on pohjoisen Itämeren
aaltojen korkeuksia mitattu kuusi vuotta, eikä
vastaavaa ole tavattu.
- Voi olla, että menee vielä
vuosia, ennen kuin se toistuu, arvioi erikoistutkija
Kimmo Kahma Merentutkimuslaitoksesta.
Neljätoista metriä korkea aalto on hänen
mielestään kyllä esiintynyt sen jälkeenkin jossain
Pohjoisella Itämerellä aaltopoijun läheisyydessä,
mutta se ei ole osunut poijun mittariin. Poiju
sijaitsee nykyisin Utöstä 50 km etelään.
Yksittäiset aallot voivat kohota suuriinkin
korkeuksiin. Toisaalta ns. merkitsevä
aallonkorkeus eli silmämääräisesti vallitseva
aallonkorkeus on noin puolet tällaisen
huippuyksilön lukemista.
Jyrkkiä aaltoja
Itämeren korkeille, esimerkiksi 6-metrisille
aalloille on tyypillistä, että ne ovat myös jyrkkiä.
Sen sijaan Atlantilla tämän korkuiset aallot voivat
olla huomattavan loivia.
Itämeren aalloissa laivoihin kohdistuu eniten
kuormitusta silloin, kun keula iskeytyy alaspäin ja
aalto nousee sitä vastaan ylös.
VTT:n tutkimus pohjoisella Itämerellä liikkuvista
suomalaisaluksista osoitti Kimmo Kahman
mielestä myös sen, että laivoille ovat hankalia
sellaiset aallot, joiden huipusta seuraavan aallon
huippuun kuluva aika on 8-10 sekuntia.
Neljän metrin merkitsevä aallonkorkeus ylitetään
Itämerellä pahimmalla paikalla Utön vesillä pojun
ympäristössä useita kertoja vuodessa. Tämän
suuruisia aaltoja on siellä yhden prosentin verran
ajasta vuodessa, kertoo Kahma.
Estonian onnettomuuden aikaan merkitsevä
aallonkorkeus oli onnettomuuspaikalla hänen
mukaansa vähän yli neljä metriä.
STT-MH
8.10.1999
Kotimaa -sivulle
|