Itämeren ukkoaalto voi olla jopa 14 metriä korkea
Itämeren toistaiseksi suurimman yksittäisen ukkoaallon korkeus on pohjasta harjaan mitattuna 14 metriä. Aaltohirmu tavattiin tammikuun 14. päivän vastaisena yönä 1984 Ruotsin vesillä
Almagrundetin luona.Sama kova merenkäynti ukkoaaltoineen ulottui Suomeenkin asti. Suomalainen aaltomittari Bogskärissä hajosi tosin ennen kuin myrskyn huippu saavutettiin.
Tällaisen aallon ilmeneminen on varsin harvinaista: toistaiseksi on pohjoisen Itämeren aaltojen korkeuksia mitattu kuusi vuotta, eikä vastaavaa ole tavattu.
- Voi olla, että menee vielä vuosia, ennen kuin se toistuu, arvioi erikoistutkija Kimmo Kahma Merentutkimuslaitoksesta.
Neljätoista metriä korkea aalto on hänen mielestään kyllä esiintynyt sen jälkeenkin jossain Pohjoisella Itämerellä aaltopoijun läheisyydessä, mutta se ei ole osunut poijun mittariin. Poiju sijaitsee nykyisin Utöstä 50 km etelään.
Yksittäiset aallot voivat kohota suuriinkin korkeuksiin. Toisaalta ns. merkitsevä aallonkorkeus eli silmämääräisesti vallitseva aallonkorkeus on noin puolet tällaisen huippuyksilön lukemista.
Jyrkkiä aaltoja
Itämeren korkeille, esimerkiksi 6-metrisille aalloille on tyypillistä, että ne ovat myös jyrkkiä. Sen sijaan Atlantilla tämän korkuiset aallot voivat olla huomattavan loivia.
Itämeren aalloissa laivoihin kohdistuu eniten kuormitusta silloin, kun keula iskeytyy alaspäin ja aalto nousee sitä vastaan ylös.
VTT:n tutkimus pohjoisella Itämerellä liikkuvista suomalaisaluksista osoitti Kimmo Kahman mielestä myös sen, että laivoille ovat hankalia sellaiset aallot, joiden huipusta seuraavan aallon huippuun kuluva aika on 8-10 sekuntia.
Neljän metrin merkitsevä aallonkorkeus ylitetään Itämerellä pahimmalla paikalla Utön vesillä pojun ympäristössä useita kertoja vuodessa. Tämän suuruisia aaltoja on siellä yhden prosentin verran ajasta vuodessa, kertoo Kahma.
Estonian onnettomuuden aikaan merkitsevä aallonkorkeus oli onnettomuuspaikalla hänen mukaansa vähän yli neljä metriä.
STT-MH
8.10.1999
