Verkkouutiset

Sisältö
Index
Pikauutiset
Pääkirjoitus
Politiikka
Talous
Ulkomaat
Kotimaa
Kolumnit
Ajassa
Ajanviete
Päivän sää
TV-ohjelmat
Arkisto
-------------

Viikon äänestys







Eurooppalainen aluesuunnittelu ei ole ryöstökalastusta



Ranskalainen aluesuunnittelun ja -politiikan asiantuntija Jerome Vignon pitää parempana eurooppalaisten kaupunkien pitkän aikavälin yhteistyötä kuin sellaista aluepolitiikkaa, jonka tarkoitus on houkutella köyhemmille seuduille vain sijoittajia ja rahaa.


- Pelkkä raha vie turmioon. Näin on esimerkiksi käynyt Välimeren rannikkoseuduilla, joissa on lyhytnäköisesti satsattu turismiin ja laiminlyöty muitten yhteiskunnan rakenteiden ja ympäristön hoito. Vignon mainitsee esimerkkinä huonosta hoidosta Espanjan aurinkorannikon.

Myös liikennepolitiikassa on turha tuijottaa vain suurempia nopeuksia, sillä muitakin mittareita on. Tasapainoiset liikenneyhteydet ympäristöä kuormittamatta on keskeinen tavoite.

- Odotan mielenkiinnolla, mitä EU:n liikenneministerit saavat aikaan kokouksessaan Portugalin puheenjohtajakaudella.

Vignon osallistui Tampereella alue- ja kaupunkipoliittisten ministereitten kokoukseen. Sen yksi tärkeä eteenpäin meno oli hänen mielestään kaupunkien aseman vahvistaminen ja sen totuuden paljastaminen, että kaupungit tarvitsevat enemmän tukea kuin maaseutu.

Poikkeuksena muusta maailmasta, jossa valtavien kaupunkien ympärillä on lähes autiomaata, Eurooppa koostuu suurelta osin pienistä tai keskisuurista kaupungeista, sanoo Vignon.

Mm. Ruotsissa 55 prosenttia kansalaisista asuu paikkakunnilla, joissa on yli 10 000 asukasta. Toisella tavalla laskettuna 80 prosenttia eurooppalaisista asuu kaupungeissa, mutta niitten koko vaihtelee melkoisesti.

Kaupunkiyhteistyöstä innostuneen Vignonin ajatukset ovat sitä samaa, josta Suomessa puhutaan seudullisena yhteistyönä. Kunnat ja kaupungit voivat yhdistää voimavarojaan eikä kaikkien tarvitse tehdä kaikkea.

Vignon kertoo läntisessä Ranskassa olevien kaupunkien Nantesin, Rennes`n, Angerin ja Caenin muodostamasta verkosta, jossa panostetaan yhdessä kaupungissa olevaa yliopistoa, toisessa sairaalaa ja kolmannessa ja neljännessä jotain muuta.

Työnjako tarkoittaa myös työpaikkojen uudelleen järjestämistä ja mitä ilmeisemmin hyvin tuloksin.
- Erikseen nämä kaupungit eivät toki vastaa Pariisia tai Frankfurtia, mutta yhdessä ne ovat vahvoja.

Jerome Vignon on Ranskan hallituksen edustaja EU:n aluesuunnittelukomiteassa. Komitean tarkoitus on perustaa lähiaikoina työryhmä pohtimaan mitä keinoja tarvitaan kestävän kehityksen periaatteille pohjautuvalle aluesuunnittelupolitiikalle, josta hyötyisivät niin suuret kuin pienetkin paikkakunnat, rikkaat ja köyhät. Tuloksia on määrä esitellä Ranskan puheenjohtajakaudella ensi vuonna.


Kreikka tekee niin kuin parhaaksi näkee

Kreikan varaympäristöministeri Theodoros Koliopanos pitää hyvänä EU:n aluesuunnittelupolitiikan monimuotoisuutta. Sitä, että kukin maa voi asettaa itse ne keinot, jotka parhaaksi näkee itselleen. Uusi aluesuunnittelu antaa kuitenkin juuri ne keinot, joilla ongelmiin voidaan pureutua.

Kreikassa maantiede asettaa käytännössä ehdot aluepolitiikalle ja -suunnittelulle. Vuoristot, pitkä rannikko ja valtava saaristo ovat pitäneet huolen siitä, että kaupunkien väliset yhteydet eivät ole perinteisesti olleet kovin hyvät. Toisaalta maassa on laajalti autioituvaa maaseutua.

Suomen tapaan Kreikka panostaa alueellisiin kasvukeskuksiin. Keskikokoisten kaupunkien toivotaan houkuttelevan väkeä muuttamaan ja tuomaan näin palveluita ja työtä myös maaseudun asukkaiden ulottuviin.

Kilpailukyvyn kehittäminen pienemmissä kaupungeissa on Koliopanoksen mukaan yksi edellytys ja toinen, joskaan ei vähäisempi, on elämänlaatu.

Maalla, jota vaivaa vihreitten keitaitten puute, liikenneruuhkat, ilman saasteet ja riittämättömät julkiset palvelut, on vielä parantamisen varaa tässä suhteessa.

Koliopanos perää myös pitkäjänteisempää yhdyskuntasuunnittelua, jotta maassa voitaisiin paremmin varautua luonnonkatastrofeihin. Äskettäiset maanjäristykset osoittivat hänen mielestään, että myös paremmalla asuntopolitiikalla voidaan uhmata luontoa.

STT-MH
8.10.1999


Politiikka -sivulle