Eurooppalainen aluesuunnittelu ei ole ryöstökalastusta
Ranskalainen aluesuunnittelun ja -politiikan asiantuntija Jerome Vignon pitää parempana eurooppalaisten kaupunkien pitkän aikavälin yhteistyötä kuin sellaista aluepolitiikkaa, jonka tarkoitus on houkutella köyhemmille seuduille vain sijoittajia ja rahaa.
- Pelkkä raha vie turmioon. Näin on esimerkiksi
käynyt Välimeren rannikkoseuduilla, joissa on
lyhytnäköisesti satsattu turismiin ja laiminlyöty
muitten yhteiskunnan rakenteiden ja ympäristön
hoito. Vignon mainitsee esimerkkinä huonosta
hoidosta Espanjan aurinkorannikon.
Myös liikennepolitiikassa on turha tuijottaa vain
suurempia nopeuksia, sillä muitakin mittareita on.
Tasapainoiset liikenneyhteydet ympäristöä
kuormittamatta on keskeinen tavoite.
- Odotan
mielenkiinnolla, mitä EU:n liikenneministerit
saavat aikaan kokouksessaan Portugalin
puheenjohtajakaudella.
Vignon osallistui Tampereella alue- ja
kaupunkipoliittisten ministereitten kokoukseen.
Sen yksi tärkeä eteenpäin meno oli hänen
mielestään kaupunkien aseman vahvistaminen ja
sen totuuden paljastaminen, että kaupungit
tarvitsevat enemmän tukea kuin maaseutu.
Poikkeuksena muusta maailmasta, jossa valtavien
kaupunkien ympärillä on lähes autiomaata,
Eurooppa koostuu suurelta osin pienistä tai
keskisuurista kaupungeista, sanoo Vignon.
Mm.
Ruotsissa 55 prosenttia kansalaisista asuu
paikkakunnilla, joissa on yli 10 000 asukasta.
Toisella tavalla laskettuna 80 prosenttia
eurooppalaisista asuu kaupungeissa, mutta niitten
koko vaihtelee melkoisesti.
Kaupunkiyhteistyöstä innostuneen Vignonin
ajatukset ovat sitä samaa, josta Suomessa
puhutaan seudullisena yhteistyönä. Kunnat ja
kaupungit voivat yhdistää voimavarojaan eikä
kaikkien tarvitse tehdä kaikkea.
Vignon kertoo läntisessä Ranskassa olevien
kaupunkien Nantesin, Rennes`n, Angerin ja
Caenin muodostamasta verkosta, jossa
panostetaan yhdessä kaupungissa olevaa
yliopistoa, toisessa sairaalaa ja kolmannessa ja
neljännessä jotain muuta.
Työnjako tarkoittaa
myös työpaikkojen uudelleen järjestämistä ja
mitä ilmeisemmin hyvin tuloksin.
- Erikseen nämä kaupungit eivät toki vastaa
Pariisia tai Frankfurtia, mutta yhdessä ne ovat
vahvoja.
Jerome Vignon on Ranskan hallituksen edustaja
EU:n aluesuunnittelukomiteassa. Komitean
tarkoitus on perustaa lähiaikoina työryhmä
pohtimaan mitä keinoja tarvitaan kestävän
kehityksen periaatteille pohjautuvalle
aluesuunnittelupolitiikalle, josta hyötyisivät niin
suuret kuin pienetkin paikkakunnat, rikkaat ja
köyhät. Tuloksia on määrä esitellä Ranskan
puheenjohtajakaudella ensi vuonna.
Kreikka tekee niin kuin parhaaksi näkee
Kreikan varaympäristöministeri Theodoros
Koliopanos pitää hyvänä EU:n
aluesuunnittelupolitiikan monimuotoisuutta. Sitä,
että kukin maa voi asettaa itse ne keinot, jotka
parhaaksi näkee itselleen. Uusi aluesuunnittelu
antaa kuitenkin juuri ne keinot, joilla ongelmiin
voidaan pureutua.
Kreikassa maantiede asettaa käytännössä ehdot
aluepolitiikalle ja -suunnittelulle. Vuoristot, pitkä
rannikko ja valtava saaristo ovat pitäneet huolen
siitä, että kaupunkien väliset yhteydet eivät ole
perinteisesti olleet kovin hyvät. Toisaalta maassa
on laajalti autioituvaa maaseutua.
Suomen tapaan Kreikka panostaa alueellisiin
kasvukeskuksiin. Keskikokoisten kaupunkien
toivotaan houkuttelevan väkeä muuttamaan ja
tuomaan näin palveluita ja työtä myös maaseudun
asukkaiden ulottuviin.
Kilpailukyvyn kehittäminen pienemmissä
kaupungeissa on Koliopanoksen mukaan yksi
edellytys ja toinen, joskaan ei vähäisempi, on
elämänlaatu.
Maalla, jota vaivaa vihreitten
keitaitten puute, liikenneruuhkat, ilman saasteet
ja riittämättömät julkiset palvelut, on vielä
parantamisen varaa tässä suhteessa.
Koliopanos perää myös pitkäjänteisempää
yhdyskuntasuunnittelua, jotta maassa voitaisiin
paremmin varautua luonnonkatastrofeihin.
Äskettäiset maanjäristykset osoittivat hänen
mielestään, että myös paremmalla
asuntopolitiikalla voidaan uhmata luontoa.
STT-MH
8.10.1999
Politiikka -sivulle
|