EU ryhtyy selvittämään laajentumisen alueellisia vaikutuksia
EU:n komissio ryhtyy selvittämään unionin laajentumisen alueellisia vaikutuksia niin
jäsenmaissa kuin hakijamaissakin.
Tampereella
tiistaina kokouksensa päättäneet EU-maiden
aluepolitiikasta vastaavat ministerit hyväksyivät
Euroopan aluesuunnittelun suuntaviivoja koskevan
ohjelman ja vastuumaat sen sisältämien 12
toimenpiteen jatkosuunnittelulle.
Komissio sai vastuulleen laajentumisen alueelliset
vaikutukset. Ministerikokousta vetänyt
ympäristöministeri Satu Hassi (vihr.) sanoi
päätöstiedotustilaisuudessa, että esimerkiksi
Baltian maiden liittyminen EU:hun vaikuttaa
yritysten ja työpaikkojen sijoittumiseen sekä
liikennevirtoihin.
Viime toukokuussa hyväksytyissä Euroopan
aluesuunnittelun suuntaviivoissa todetaan mm.,
että hakijamaissa ei juuri tunneta EU-maiden
kaltaista aluepolitiikkaa. Niissä ei ole itsenäistä
alueellista tasoa, mikä vastaisi Suomen
maakuntia. Siksi aluekehityksessä tapahtuvat
muuutokset ovat vaikeasti hallittavissa.
Aluesuunnittelu pysyy jäsenvaltioilla
Aluesuunnittelu ei kuulu EU:n toimivaltaan, vaan
kukin jäsenmaa itse päättää alueidensa käytön
suunnittelusta ja kaavoituksesta. Tähän
työnjakoon ei ole tulossa muutosta, mutta
yhteistyötä jäsenvaltioiden kesken halutaan
lisätä.
Ympäristöministeri Hassin mukaan seuraavan
hallitusten välisen konferenssin asialista on niin
täysi, että aluesuunnittelu ei sinne mahdu. Useat
jäsenvaltiot eivät myöskään halua
aluesuunnittelua EU:n käsiin.
Laajentumisen vaikutusten ohella toinen
keskeinen toimenpide aluesuunnittelussa on se,
että sekä jäsenvaltiot että EU:n komissio
sitoutuivat edistämään Euroopan aluesuunnittelun
ja aluekehityksen suuntaviivojen ESDP:n
periaatteita rakennerahastojen 1- ja
2-tavoitteiden rahanjaossa.
ESDP:n perustavoitteet merkitsevät pyrkimystä
tasapainoisempaan aluekehitykseen, jossa mm.
otetaan huomioon myös kestävä kehitys sekä
luonnon ja kulttuuriperinnön järkevä hoito ja
suojeleminen. Niiden näkymisestä
rakennerahasto-ohjelmissa raportoi seuraava EU:n
puheenjohtajamaa Portugali.
STT-MH
8.10.1999
Politiikka -sivulle
|