EU-komissio lupasi uudistuksia ruoan turvallisuuden varmistamiseksi
Euroopan unionin komissio lupaa uusia avauksia ruoan turvallisuuden varmistamiseksi vielä ennen kuluvan vuoden loppua.
Komission puheenjohtajan
Romano Prodin mukaan tavoitteena on mm. hyvin
toimiva varhaisen varoituksen järjestelmä, jonka
avulla ongelmatilanteisiin voitaisiin reagoida
nopeasti.
Prodi esitteli komissionsa suunnitelmia EU:n
parlamentille tiistaina Strasbourgissa. Tulossa
oleva ns. valkoinen kirja sisältää ehdotuksia
uusista toimista ja kolmen vuoden mittaisen
aikataulun niiden toteuttamiselle.
EU:n komissio
kaavailee myös riippumattoman eurooppalaisen
viraston perustamista valvomaan elintarvikkeiden
turvallisuutta.
Prodin mukaan mallina voisi olla
lääkevirasto, jonka ansiosta jossakin lääkkeessä
havaittuihin ongelmiin voidaan tarttua tuntien
kuluessa, kun elintarvikepuolella samaan voi
nykyisin mennä viikkoja.
EU:n parlamentti on vaatinut tällaisen viraston
luomista, mutta suomalaisedustajien piirissä
ihmeteltiin kyllä kovasti, onko järkeä luoda taas
yhtä uutta EU:n laajuista viranomaista.
Ennalta varautumisen tehostamisessa ajatus on,
että varotoimiin voitaisiin ryhtyä joissakin
tapauksissa jo epäilyjen perusteella, vaikka
varmaa tieteellistä näyttöä esim. ruoan
vaarallisuudesta ei vielä olisi saatavilla.
Prodi myönsi, että asia ei ole yksinkertainen. On
vaikea määritellä esimerkiksi, kuinka vakavana
tilannetta voi ilman tieteellistä näyttöä pitää,
jotta kaupankäyntiä saa alkaa rajoittaa.
Asiapulaa toimikautensa pulassa poteva
parlamentti tarttui hanakasti tähän äänestäjille
läheiseen asiaan.
Hullun lehmän tauti ja
dioksiini-skandaalit ovat herkistäneet varsinkin
keskieurooppalaiset kuluttajat kaikkeen, mikä
liittyy ruoan turvallisuuteen.
Taustalla monta kriisiä
Belgiassa kävi maaliskuussa ilmi, että eräisiin
elintarvikkeisiin oli päässyt vaarallista dioksiinia
eläinrehun välityksellä. Maan viranomaiset
ilmoittivat asiasta muille EU-maille ja komissiolle
vasta maaliskuussa.
Skandaali kasvoi aivan toisiin mittoihin kesällä,
kun paljastui, että eläinrehuun oli sekoitettu
jätelietettä Belgian lisäksi Ranskassa, Hollannissa
ja Saksassa. Sen jälkeen on vielä havaittu, että
dioksiinijäämiä voi välittyä naudanlihaan myös
teollisuussaasteista.
Prodi myönsi, että
lainsäädännössä on yhtenäistämisen tarvetta.
Tällä hetkellä elintarvikkeita ja niistä jalostettuja
tuotteita säädellään yli sadalla eri EU:n
direktiivillä.
Valvonnasta ei Prodin mielestä kuitenkaan saa
tinkiä, ja kuluttajien luottamus on palautettava.
Tuotannon pitää olla hallinnassa joka vaiheessa
pellolta lautaselle, hän sanoi.
Parlamentin keskustelussa tuskailtiin, pitääkö
aina odottaa jotakin skandaalia, ennen kuin
tarpeellisia uudistuksia lähdetään toteuttamaan.
Mikko Pesälä (kesk.) oli eri mieltä eräiden muiden
kanssa siitä, että kuluttajat olisivat menettäneet
luottamuksensa tuottajiin. Pesälän mielestä
kysymys on elintarvike- ja rehuteollisuuden
ongelmista, joista viljelijät joutuvat nyt
vastaamaan.
STT-MH
8.10.1999
Politiikka -sivulle
|