Bioteollisuudesta odotetaan Suomeen uusia nokioita
Biotekniikasta on pitkään povattu teollisuuden seuraavaa vallankumousta tietotekniikan jälkeen. Nyt ala näyttää pikkuhiljaa lunastavan asetettuja toiveita; yrityksiä syntyy kuin sieniä sateella ja uusia nokioita saattaa hyvinkin odotella jo nurkan takana.- Lupauksia on hyvin paljon ja läpimurtoa odotellaan. Hyvin vahvasti uskomme, että se on tulossa, Suomen Bioteollisuus ry:n asiamies Saara Hassinen sanoo.
Suomalaisia menestystuotteita toivotaan varsinkin biolääkkeistä, joiden kehitystyössä uurastaa parhaillaan parikymmentä yritystä. Biomateriaaleissa on kehitetty useita ainutlaatuisia sovelluksia mm. implanttikirurgian ja hammaslääketieteen käyttöön.
- Diagnostiikkateollisuus on jo kehittynyt merkittäväksi teollisuusklusteriksi, jonka tuotteista 90 prosenttia menee vientiin. Entsyymi- ja elintarviketeknologian puolella meillä taas jo on pitkät perinteet, Hassinen listaa.
Suomessa julkinen sektori on määrätietoisesti panostanut biotekniikan kehitykseen jo 80-luvulta lähtien.
1990-luvulla korkeakoulujen yhteyteen on syntynyt neljä biotekniikan voimakeskusta eli Turun BioCity, Kuopion Teknia, Oulun Medipolis ja pääkaupunkiseudulle Helsingin Tiedepuisto Viikissä, Otaniemen alue sekä BioMedicum. Myös Tampereen seudulle on kasvamassa alan osaamiskeskittymä.
Yrityksiä kuin sieniä sateella
Suomessa on nyt runsaat 90 bioteollisuusyritystä, joiden yhteenlaskettu liikevaihto nousi viime vuonna jo 3,2 miljardiin markkaan. Työntekijöitä niiden palveluksessa oli noin 3 200, ilmenee Suomen Bioteollisuuden tiedoista. Liiton jäseninä on alan yrityksistä noin puolet.
Jos mukaan lasketaan vielä bioteknistä tutkimusta harjoittavat isot lääkeyritykset, alan liikevaihto nousee jo 7,4 miljardiin ja henkilöstön määrä 5 600:aan.
Ala on reippaassa kasvussa, sillä yrityksistä vain kolmannes on perustettu ennen tämän vuosikymmenen alkua ja liki 40 prosenttia vasta vuoden 1996 jälkeen.
Hassinen huomauttaa, että liikevaihtoluvut ovat vain arvioita, sillä virallisissa tilastoissa bioteollisuus piiloutuu useiden eri teollisuudenalojen alle.
Noin puolet alan yrityksistä on keskittynyt hyvinvointiin eli ne kehittävät esimerkiksi lääkkeitä, diagnostiikkaa, terveysvaikutteisia elintarvikkeita tai biomateriaaleja. Loput ovat entsyymituottajia tai biotekniikkaa hyödyntäviä elintarvike- tai kemianteollisuuden yrityksiä.
- Aloittelevien yritysten arvo mitataan lisäksi pikemminkin patenttisalkun sisällöllä kuin liikevaihdolla, sillä sitähän ei ennen tuotteen kaupallistamista juuri synny, Hassinen lisää.
Kaupallistaminen ongelma
Suomalaistutkijat ovat useilla biotekniikan aloilla maailman kärjessä, mutta keksintöjen kaupallistamiseen liittyy myös ongelmia. Yksi niistä on se, että huippututkijat eivät useinkaan ole samalla myös liiketoiminnan asiantuntijoita.
Toinen suomalaisten ja yleensä eurooppalaisten yritysten pulma on se, että bio- ja varsinkin geeniteknologisten tuotteiden markkinoille tuonti on EU:ssa huomattavasti tiukemmin säädeltyä kuin esimerkiksi Yhdysvalloissa. Lisäksi nopeasti kehittyvää alaa koskevat lait ovat osin vasta työn alla.
Äskettäin suomalaisiin alan uranuurtajiin kuuluneen Cultorin kanssa yhdistyneen Daniscon ympäristöjohtaja Eija Pitkänen arvioi, että Euroopassa keksintöjen tuotteistaminen on nykysäännöillä käytännössä jopa lähes mahdotonta.
- Lupakäsittelystä johtuva viive kestää 4-5 vuotta, ja sinä aikana kilpailuetu menetetään. Uskon että jokainen tällä alalla toimiva yritys joutuu tätä miettimään, Pitkänen sanoi.
Bioteknologian yrityksiä, alan tutkimusta ja eettisiä kysymyksiä esitellään laajasti torstaina Helsingissä avatuilla Bio 99 -päivillä.
STT-MH
8.10.1999
