Suomalaiset suhtautuvat järkevästi antibioottien käyttöön
MIKSTRA-kysely osoittaa, että suomalaisilla on monelta osin järkevä ja asiallinen käsitys antibiooteista ja niiden käytön periaatteista. Tämä on tärkeää siksi, että potilaan odotukset vaikuttavat myös lääkärien tekemiin hoitopäätöksiin.MIKSTRA-ohjelmassa on tutkittu suomalaisten potilaiden suhtautumista antibioottien käyttöön. Eri puolilla maata sijaitsevissa 30 terveyskeskuksessa tehtiin marraskuussa 1998 kysely kaikille infektion takia vastaanotolle hakeutuneille potilaille. Viikon aikana kertyi noin 5 900 vastausta.
Vastanneista potilaista 88 prosenttia tiesi, että antibioottien teho heikkenee, kun niitä syö usein. Niinikään 75 prosenttia potilaista tiesi, että tarpeettomasta antibioottikuurista on haittaa ja 62 prosenttia potilaista katsoi, ettei antibiootti auta virusten aiheuttamissa infektioissa.
Potilaskyselyyn osallistuneista 38 prosenttia arveli, että lääkärit määräävät edelleen liian herkästi antibiootteja. Suunnilleen samansuuruinen osuus potilaista (40 %) ilmaisi halunsa saada antibioottikuurin senhetkisen infektionsa hoitoon.
Runsas neljännes potilaista (28 %) suhtautui vastahakoisesti kuurin ottamiseen. Kriittisempi asenne antibioottien määräämisessä on lisääntynyt myös lääkäreiden keskuudessa.
Antibioottien kulutus vähentynyt jo joitakin vuosia
MIKSTRA-ohjelman antibioottien käyttöä koskevat tulokset julkaistiin Suomen Lääkärilehdessä (29/1999).
Tulosten mukaan viime vuonna terveyskeskuslääkärin vastaanotolle hakeutuneista infektiopotilaista 48 prosenttia sai antibioottihoidon. Luku oli selvästi pienempi kuin vuonna 1994 Pirkanmaalla tehdyssä vastaavassa tutkimuksessa, jolloin antibioottihoidon sai 64 prosenttia infektiopotilaista.
Kansallisen MIKSTRA-ohjelman tarkoituksena on optimaalinen avohoidon infektioiden diagnostiikka ja hoito siten, että antibiootteja käytettäisiin vain kun niitä todella tarvitaan.
Tämä on tärkeää erityisesti siksi, että bakteerien vastustuskyky antibiootteja kohtaan lisääntyy jatkuvasti. Kun antibiootteja käytetään harkitusti, voidaan tätä kehitystä estää tai ainakin hidastaa.
Duodecim -lehdessä (19/1999) julkaistiin Käypä hoito -suositukset avohoidon yleisimpien infektioiden diagnostiikkaa ja hoitoa varten. Ne koskevat välikorva-, poskiontelo-, nielu- ja keuhkoputkitulehdusta sekä virtsa- ja ihoinfektioita.
Esimerkiksi välikorvatulehdus voidaan uusien suositusten mukaan hoitaa 5-7 vuorokauden kuurilla, kun tähänastinen käytäntö on ollut 7-10 vrk.
Uusia hoitosuosituksia käytetään MIKSTRA-ohjelmaan liittyvässä koulutuksessa, jonka yhteydessä tutkitaan eri koulutusmenetelmien vaikuttavuutta lääkärien toimintatapoihin.
MIKSTRA:ssa tutkitaan myös avohoidon infektioista potilaalle ja yhteiskunnalle aiheutuvia kustannuksia sekä bakteerien antibioottiresistenssin kehittymistä Suomessa. Ohjelman tuloksia seurataan vuosittain aina vuoteen 2002 saakka.
IA
8.10.1999
