Suomen vienti alueelle edelleen laskussa
Aasia toipumassa kriisistä
Suomalaisyritysten vienti Aasiaan kangertelee edelleen, vaikka alueen kriisimaat ovat toipumassa kahden vuoden takaisesta pudotuksesta.Ensimmäisen vuosipuoliskon aikana vienti Suomesta Aasiaan on laskenut 10 prosenttia. Kriisimaiden talouden odotetaan puskevan tänä vuonna eteenpäin 4-8 prosentin vauhdilla.
Osastopäällikkö Pekka Tsupari Teollisuuden ja Työnantajain keskusliitosta TT:stä myönsi torstaina, että suomalaisyritykset ovat menestyneet muita EU-maita heikommin toipuvalla kriisialueella.
Hänen mukaansa tähän on kuitenkin selkeät syyt. Ensinnäkin suomalaiset yritykset ovat vieneet alueelle keskimääräistä enemmän raskaan teollisuuden koneita ja laitteita.
- Suomen laman jälkeen nähtiin, että teollisuus alkoi investoida selkeästi vasta vuonna 1994, vaikka tuotanto ja vienti kääntyivät kasvuun jo syksyllä 1991, hän huomautti.
Hankintoja vähentävät samat syyt kuin Suomessa. Yritysten rapakuntoisia taseita korjataan kuntoon. Toisaalta vientiä leikkaavat suomalaisten Aasiaan perustamat paikalliset yhtiöt. Tsuparin mukaan niillä on varmasti vaikutusta, mutta hän ei uskalla arvioida, kuinka suuri se on.
Eniten paikallisia yhtiöitä lienee Nokialla. Tietoliikennelaitteiden osuus Aasian viennistä on noin 30 prosenttia. Se on selvästi suurin ryhmä.
Johtaja Erik Forsman TT:stä huomautti, että erityisesti Kiinassa on vaikea saavuttaa asemia, ellei ole valmis yhteistyöhön kiinalaisten kanssa.
Tuonti kasvussa
Vaikka suomalaisyritykset eivät ole onnistuneet odotetusti Aasiassa, on aasialaisten tuonti Suomeen kasvanut. Alkuvuodesta tuonti ylitti jo viennin. Tuontia on piristänyt maiden valuuttojen devalvoituminen.
Forsmanin mukaan kehitys on näkynyt erityisesti tekstiilien ja vaatteiden viennissä, mutta myös kulkuneuvojen tuonnissa. Myös tuonnissa tärkein ryhmä on tietoliikennelaitteet.
Vuoden ensimmäisellä puoliskolla Aasian osuus tavaraviennin arvosta oli hieman päälle 8 prosenttia, kun ennen alueen talouskriisiä sen siivu oli vähän päälle 12 prosenttia.
Katse kauemmaksi tulevaisuuteen
Sen paremmin Tsupari kuin Forsmankaan ei suostunut arvioimaan, päästäänkö Aasian viennissä selkeälle kasvu-uralle ensi vuonna. Forsman on kuitenkin vakuuttunut, että 2-3 vuodessa vienti Aasiaan tulee ylittämään ennen kriisiä saavutetut luvut.
Tuolloin vienti oli hyvän matkaa päälle 20 miljardin markan. Viime vuonna jäätiin selvästi alle 20 miljardin eikä tänä vuonna saavuteta edes viimevuotisia lukemia, vaikka niin ennakkoon odoteltiin.
Forsman muistutti, että pidemmällä aikavälillä alueen näkymät ovat kuitenkin lupaavat. Lisäksi hän muistutti, että suomalaisyrityksillä on nyt selvästi vahvempi asema Aasiassa kuin 90-luvun alkupuolella.
Tilanteen säilymistä voi vain arvailla
Vaikka Aasian kriisimaiden talous on elpymässä, harva uskaltaa vielä sanoa, kuinka pitävällä pohjalla se on.
Tsupari huomautti, että monissa maissa talouden rakenteita on uusittu hyvin varovaisesti. Forsmanin lisäsi, että aasialaisilla on taipumus jättää uudistukset sikseen, kun tilanne on hieman korjaantunut.
Hän kuitenkin toivoi, että eteläkorealaisen jättikeskittymän Daewoon pilkkominen antaisi tarvittavaa rohkeutta muille. Kun suurten yritysryppäiden alle on niputettu kaikkea mahdollista, tehokkuus kärsii.
Lisäksi Aasian tulevaisuus riippuu kaikkien muiden tavoin siitä, mitä Yhdysvalloissa tapahtuu. Maan talous on kasvanut voimakkaasti poikkeuksellisen pitkään ja varoittavia ääniä kuuluu tuon tuosta.
Suuri kysymysmerkki on myös Kiina. Yuanin devalvaatiota ei ole edelleenkään suljettu pois. Jos Kiina päättäisi turvautua valuuttansa arvon laskemiseen, se sysäisi lähialueen maat uuteen devalvaatiokierteeseen.
STT-MH
8.10.1999
