Etelä-Kiina muuttuu huimaa vauhtia
Ryhmä odottavaisia, hyvin pukeutuneita nuoria nousee varovaisesti ja ilmeisesti ensimmäistä kertaa metrojunaan. Heidän ilmeensä kirkastuvat, kun he näkevät samassa vaunussa kaksi länsimaalaista.
- Tervetuloa Guangzhouhun (Kantoniin). Tämä on
uusi ylpeytemme, sanoo nuori tyttö, joka muiden
iloksi on riittävän rohkea puhuakseen
länsimaalaisille.
Upouusi metrolinja on esiin nousevan uuden
Guangzhoun symboli, ja tämä symboliarvo
kuvastuu hyvin nuorten innokkuudesta. Joka
puolella kaupunkia törmää rakennustyömaihin,
joilla pystytetään kaikkea uusista liikenneväylistä
Aasian korkeimpiin lukeutuviin pilvenpiirtäjiin.
Neljän miljoonan asukkaan Guangzhou on
Etelä-Kiinan suurin kaupunki. So on jo pitkään
ollut myös Kiinan rikkaimpia kaupunkeja, jonka
infrastruktuuriin ei kuitenkaan ole kiinnitetty
riittävästi huomiota. Kaupunki onkin tullut
tunnetuksi vaikeista liikenne- ja
ympäristöongelmistaan.
Kaupungin johto ryhtyi korjaamaan ongelmia pari
vuotta sitten. Guangzhousta aiotaan tehdä
kymmenessä vuodessa toimiva nykyaikainen
suurkaupunki.
Maaseutu häviää
Guangzhou ei ole ainoa paikka Etelä-Kiinassa,
jossa on käynnissä suuri muutos. Koko 150
kilometrin matka Guangzhousta Hongkongiin on
muuttumassa maaseudusta laajalle levinneeksi
taajamaksi, ja myös Guangzhoun eteläpuolisilla
viljavilla alueilla rakennetaan kiivaasti.
Kymmenkunnasta vielä 15 vuotta sitten uneliaan
markkinapaikan elämää viettäneestä taajamasta
on tullut räjähdysmäisesti kasvavia kaupunkeja.
Niitä yhdistävät uudet moottoritiet, ja yhä uusia
liikenneväyliä rakennetaan kuumeisella kiireellä
ympäri koko alueen.
Kiihkeän rakentamisen vuoksi on vaikea kuvitella
olevansa talouskriisin koettelemassa
Itä-Aasiassa. Talouskasvu on kyllä hidastunut
jonkin verran, mutta siltikään täällä ei näy
merkkejä muuta Kiinaa vaivaavista
talousongelmista. Esimerkiksi työttömyys on
pysytellyt kohtuullisella tasolla.
Noususuhdanne johtuu siitä, että hongkongilaiset
liikemiehet ryhtyivät 20 vuotta sitten siirtämään
tuotantolaitoksiaan rajan yli ympäröivään
Guangdongin maakuntaan tuotantokustannusten
pienentämiseksi.
Guangdongin saamista
ulkomaisista investoinneista kokonaista 75
prosenttia tulee Hongkongista.
Hongkongin ja Guangdongin siteet ovat muutenkin
vahvat. Kummassakin paikassa puhutaan
esimerkiksi kantoninkiinaa, jota ei ymmärretä
muualla Kiinassa. Sekä guangdongilaiset että
hongkongilaiset ovat lisäksi olleet kautta aikain
erinomaisia liikemiehiä.
Guangdongissa viranomaiset ovat suhtautuneet
muuta maata myönteisemmin
yksityisyrittäjyyteen. Nopeasti kasvava yksityinen
sektori vastaa jo monin paikoin runsaasta
kolmasosasta taloutta, kun vastaava luku muualla
Kiinassa on noin kymmenesosa.
Guangdongin tiikeri
Talousyhteistyön Hongkongin kanssa arvioidaan
Guangdongissa tiivistyvän edelleen jatkossa.
Monet päättäjät toivovat, että 20 vuoden päästä
Guangdongin maakunnan pääkaupunki Guangzhou
on maailman dynaamisimpiin kuuluvan
talousalueen pohjoisin kulma.
Laskelmissa
Hongkong olisi kolmion kaakkoinen ja Macao
lounainen kulma.
Myös erityistalousalueiden Shenzenin ja Zhuhain
arvioidaan olevan tärkeitä osia uudesta
taloustiikeristä. Hongkongiin rajoittuva Shenzen
on jo nyt Kiinan rikkain kaupunki. Macaon
rajanaapuri Zhuhai kasvaa sekin räjähdysmäisesti.
Guangdongin päättäjien silmissä siintävässä
supermetropolissa olisi 40 miljoonaa asukasta,
joiden keskimääräinen ostovoima ylittäisi selvästi
Kiinan muiden kaupunkien keskitason.
Myös
infrastruktuurin lasketaan olevan 20 vuoden
kuluttua kansainvälistä tasoa - alueella on
esimerkiksi jo nyt viisi nykyaikaista kansainvälistä
lentokenttää.
Jotta visiosta voisi tulla totta, päättäjät arvioivat,
että alueelle pitää rakentaa kilpailukykyinen
korkean teknologian teollisuus.
Shenzenissä ja
Zhuhaissa pyritään jo vahvasti houkuttelemaan
sijoituksia ulkomaisilta tietotekniikkayrityksiltä, ja
myös Hongkongissa ollaan perustamassa korkean
teknologian vyöhykettä.
Monet tarkkailijat kuitenkin epäilevät
suunnitelmia. Epäilijät huomauttavat esimerkiksi,
että Kiinan suurin kaupunki Shanghai kasvaa niin
nopeasti, että se voi jättää muut alueet
varjoonsa.
Ulkomaiset tietotekniikan ammattilaiset epäilevät
myös sitä, onko kilpailukykyistä korkean
teknologian teollisuutta mahdollista rakentaa
maahan, jossa ilmaisunvapautta on rajoitettu.
Hallitus valvoo esimerkiksi tiukasti kansalaisten
pääsyä Internetiin.
Pragmaattiset guangdongilaiset tunnetaan
toisaalta siitä, että he asettavat talouden aina
politiikan edelle.
Ulkomaisten yritysten suuri
mielenkiinto Kiinan ensimmäisiin
tietotekniikkamessuihin Shenzenissä aiemmin
syksyllä viittaa siihen, etteivät ainakaan kaikki
pidä visioita epärealistisina.
STT-IA
5.11.1999
Ulkomaat -sivulle
|