Rahastot lupaavat hyvää tuottoa ja omaatuntoa
Eettinen sijoittaminen tulossa myös Suomeen
Sijoittaminen ja maailmanparantaminen ovat asioita, joista harvoin puhutaan samassa yhteydessä. Kun sijoittaja hakee varoilleen tuottoa, kylmä järki ratkaisee, ei lämmin sydän. Aina tilanne ei kuitenkaan ole näin mustavalkoinen.Yhdysvalloissa ja Britanniassa eettisten sijoitusrahastojen suosio on kasvanut vahvasti. Sama lienee lähivuosina edessä myös Suomessa.
- Eettistä sijoittamista voidaan pitää eräänlaisena muoti-ilmiönä, tosin myönteisessä mielessä. Meillä sijoitusrahastotoiminta on vielä nuorta, joten trendit tulevat tänne viiveellä, toiminnanjohtaja Markku Savikko Suomen sijoitusrahastoyhdistyksestä toteaa.
Vielä Suomessa ei ole runsauden pulaa eettisin perustein toimivista sijoitusrahastoista. Gyllenberg lanseerasi keväällä eettisen yhdistelmärahaston. Leonian kestävän kehityksen rahasto puolestaan aloitti sijoitustoiminnan viime perjantaina.
Molemmissa rahastoissa sijoituskohteita valittaessa huomioidaan ympäristökysymykset ja yritysten yhteiskunnallinen vastuu.
Näiden lisäksi Gyllenberg markkinoi kahta emoyhtiönsä Skandinaviska Enskilda Bankenin ympäristörahastoa ja Seligson & Co:n niin sanottua hyvän tahdon sijoitusta, jossa osuudenomistajat voivat lahjoittaa osan rahastonsa tuotosta hyväntekeväisyysjärjestöille.
- Uskoisin, että potentiaalia eettisiin sijoituksiin löytyy Suomesta miljardien markkojen edestä, Leonian varallisuudenhoidosta vastaava pankinjohtaja Maarit Näkyvä toteaa.
Suomalaisissa sijoitusrahastoissa on tällä hetkellä rahaa noin 45 miljardin markan edestä, joten jo reilun parin prosentin siivu nousee miljardin luokkaan.
- En pitäisi mahdottomana, että lähivuosina eettisten rahastojen osuus markkinoista nousisi 10 prosenttiin. Tosin Ruotsissa, jossa ollaan meitä edellä, ei päästä vielä läheskään tällaisiin lukuihin, Gyllenbergin rahastoyhtiön toimitusjohtaja Matti Byman kertoo.
Gyllenbergin eettisen rahaston menestystä Byman luonnehtii rohkaisevaksi, sillä rahastoon on virrannut varoja noin 150 miljoonaan markan edestä. Summat kertyvät valtaosin seurakunnilta, joille Gyllenberg on eettistä sijoittamista markkinoinut.
Leonian kestävän kehityksen rahastossa kulunut viikko oli vielä ennakkomerkintävaihetta. Maarit Näkyvän mukaan merkintävaraukset nousivat kymmeniin miljooniin markkoihin.
Eettisyyden määrittely ongelmallista
Suomen sijoitusrahastokentässä markkinajohtajan asemia pitää hallussaan Merita. Toistaiseksi Merita ei kuitenkaan ole lähtenyt lanseeraamaan eettisiä sijoitusrahastoja.
- Olemme miettineet asiaa, mutta emme vielä päättäneet mitään. Mielestäni ongelmallista on, kuinka määritellä eettisyys yleisesti hyväksyttävällä tavalla ja kuinka arvioida uskottavasti sijoituskohteina olevien yritysten eettisyyttä, Meritan rahastoyhtiön toimitusjohtaja Jari Sundström sanoo.
Eettisyyden määrittelyyn ja todentamiseen liittyvien ongelmien ohella hän näkee vaikeutena riittävän kysynnän puuttumisen.
- Eettisen sijoittamisen kysyntä on toistaiseksi ollut sen verran laimeaa, ettei meidän ole kannattanut tällaisia rahastoja perustaa. Jotta rahasto voisi toimia tehokkaasti, siinä tulisi olla varsin nopeasti 100-200 miljoonan markan edestä rahaa, Sundström tähdentää.
Hän katsoo, että piensijoittaja voi hyvällä omallatunnolla pistää rahansa myös tavallisiin sijoitusrahastoihin. Näin siksi, koska markkinat rankaisevat yrityksiä, jotka toimivat arveluttavalla tavalla.
- Jos yksittäisen yrityksen kohdalla ilmenee epäeettisyyttä, se heijastuu välittömästi myös pörssikurssiin. Näin tällainen yritys karsiutuu pois, kun rahasto valitsee sijoituskohteita, Sundström toteaa.
Parhaat valikoidaan, tuotosta tinkimättä
Eettisyydellä ratsastavien sijoitusrahastojen salkut ovat tarkan suurennuslasin alla. Osuudenomistajat voivat rahastoraporteista seurata, minkälaisiin yhtiöihin sijoitukset suuntautuvat.
Sijoituspäätökset tekee tavallisesti erityinen sijoitusneuvosto, jossa voi olla mukana esimerkiksi kirkon tai ympäristöjärjestöjen edustajia.
Leonian kestävän kehityksen rahastoon päätyvät yhtiöt valikoi Sveitsissä toimiva Sustainable Asset Management (SAM). Sitä pidetään johtavana yritysten kestävään kehitykseen liittyvän osaamisen arvottajana.
SAM on myös koonnut yhdessä amerikkalaisen Dow Jonesin kanssa kestävän kehityksen osakeindeksin, johon eettiset sijoittajat voivat verrata oman rahastonsa tuottoa.
Eettisten rahastojen sijoituspäätökset tuskin useinkaan tyydyttävät kaikkein puhdasoppisimpia arvojen vaalijoita. Leonian Maarit Näkyvä myöntää, että moni suomalainen luontoihminen varmaan nikottelisi kuullessaan metsäjätti Stora Enson olevan mukana Dow Jonesin kestävän kehityksen indeksissä.
Näkyvän mukaan Leonian rahasto voi kuitenkin tukea ja vahvistaa kestävää kehitystä sijoittamalla eri toimialoilla sellaisiin yhtiöihin, joissa asiat hoidetaan parhaiten.
Esimerkiksi autoteollisuudesta voidaan poimia sellainen yhtiö, joka lujimmin sitoutuu kehittämään nykyistä ympäristöystävällisempiä ajoneuvoja.
Eettisten arvojen lisäksi sijoituskohteiden valinnassa luonnollisesti painavat rahalliset arvot. Niin kuin muutkin sijoitusrahastot, myös eettiset pyrkivät tuomaan osuudenomistajilleen parhaan mahdollisen tuoton valitulla riskitasolla.
- Sellainen ajatus, että tuotto ja eettisyys olisivat jotenkin ristiriidassa, on aikansa elänyt. Esimerkiksi Yhdysvalloissa eettiset rahastot ovat antaneet erittäin hyvän tuoton, joka kestää vertailun muihin vastaavan tyyppisiin sijoituskohteisiin, sijoitusrahastoyhdistyksen Markku Savikko korostaa.
STT-IA
5.11.1999
