 | |||||||||
 |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
| |||||||||
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Lihan rasva pudonnut reilusti - ravintotaulukot vanhentuneet
Suomalaisen naudan- ja sianlihan rasvapitoisuudet ovat pudonneet voimakkaasti 80-luvulta lähtien. Naudan ulkopaisti, kylki, rinta ja etuselkä ovat menettäneet lähes puolet rasvastaan.Aikaisemmin ulkopaistissa oli rasvaa 5 g/100 g, nyt enää 2,7 g, etuselässä aikaisemmin 12 g/100 g, nyt vain 6,8 g. Sisä- ja kulmapaistissa sekä ulkofileessä rasva on vähentynyt 16-20 %. Ainostaan sisäfileen ja paahtopaistin 4 %:n rasvapitoisuus on pysynyt ennallaan. Sianlihan rasvapitoisuus on pienentynyt samassa ajassa neljänneksellä, keskimääräinen luuttoman ruhon rasvapitoisuus on nyt 22 prosenttia, kun se aikaisemmin oli 29 prosenttia. Naudanlihan rasvasta 48 % on tyydyttynyttä rasvaa. Kertatyydyttymättömiä rasvahappoja on 40 % ja monityydyttymättömiä rasvahappoja 4 %. Yleisin naudanlihan rasvahappo on rypsiöljystä tunnettu hyvä, kertatyydyttymätön öljyhappo. Monityydyttymättömistä rasvahapoista eniten on ihmiselle välttämätöntä linolihappoa. Paistien ja fileiden kolesterolipitoisuus on keskimäärin 52 mg/100 g, mikä on 12 % vähemmän kuin nykyinen ravintoainesisältötaulukoiden arvioihin perustuva kolesterolimäärä. Lihan keventyminen on ollut niin nopeaa, että ravintoainetaulukot ja ruokakirjat eivät ole pysyneet menossa mukana. Suomalainen nauta on myös EU:n vähärasvaisimpia perustuen EU-nautaluokitustilastoihin. Osana elintarviketeollisuuden Eläinrasvan laatu -projektia Lihateollisuuden tutkimuskeskus (LTK) on analysoinut suomalaisen naudanlihan ravintoainesisältöä. LTK on selvittänyt naudanlihan koko ruhon sekä 12 kauppapalan rasva- ja proteiinipitoisuuden, rasvahappokoostumuksen sekä kolesterolipitoisuuden. Edellisen kerran naudanlihan ravintosisältöä on laajemmin tutkittu 1982. Nyt tehty selvitys antaa ajan tasalla olevaa tietoa suomalaisen naudanlihan rasvapitoisuudesta ja -koostumuksesta.
Kotimainen liha usein ulkomaista vähärasvaisempaa- Tänä päivänä suomalainen naudan- ja sianliha on hyvin vähärasvaista. Suomalainen nauta sijoittuu EU:ssa kolmen vähärasvaisimman joukkoon, kertoo tutkija Matti Knuuttila Lihateollisuuden tutkimuskeskuksesta. Knuuttila on tavannut tuoreissa ruoka-ainetaulukoissa jopa 17 vuotta vanhoihin analyysituloksiin perustuvia rasva-arvoja. Usein taulukoissa käytetään myös ulkomaisia lähteitä, joten rasvapitoisuudet eivät vastaa Suomen markkinoilla myytävän lihan koostumusta.Eniten suomalaisen naudanlihan rasvaisuus on vähentynyt ulkopaistin ja etuselän kohdalla. Ulkopaistin rasvapitoisuus on pudonnut 50 grammasta 27 grammaan nautakiloa kohti, ja etuselän rasvapitoisuus on laskenut 120 grammasta vajaaseen 70 grammaan. Sianlihan rasvan määrä ei myöskään ole vähentynyt tasaisesti kautta linjan. Suurinta muutos on ollut kyljessä, kinkussa, lavassa ja fileessä, joissa rasvan määrä on pudonnut yli viidenneksen.
Ruokinta ja paloittelu muuttaneet koostumustaSyyt lihan rasvan voimakkaaseen laskuun löytyvät sekä tuotantotiloilta että lihan leikkaamoista.- 80-luvun alussa osuusteurastamot yhdenmukaistivat ruhojen paloitteluohjeet, ja kauppapalat alettiin leikata käytännössä rasvattomiksi. Lisäksi lihan myyminen lähes luuttomana on vähentänyt kauppapalojen rasvaisuutta. Tuottajat ovat joutuneet myös tarkentamaan rehustustaan, sillä vähärasvaisesta lihasta on maksettu parempaa hintaa. Nyt paloittelu tapahtuu entistä anatomisemmin, ja näkyvä rasva poistetaan usein lähes kokonaan.
FF-IA |
AJASSA -SIVULLE